Kulttuurienvälinen viestintä

Lapsen ja hänen perheensä täytyy saada itse päättää, mitä tietoja lapsen elämästä, paosta ja sukulaisista he haluavat jakaa. Luottamuksellisen tiedon jakaminen viranomaisen tai muun ammattilaisen kanssa ei ole lapselle itsestäänselvyys, vaikka lapsen ja ammattilaisen suhde olisikin hyvä. Epäluottamus ja varauksellisuus siinä, mitä voi sanoa, on monien pakolaisten tavanomainen asenne. Kysymykset koetaan usein tungettelevina, sillä pakolaisilla on usein huonoja kokemuksia esimerkiksi tiedustelupalveluista ja pakolaisten parissa toimivista virkamiehistä.

Alankomaiden Nidoksen ja sen kumppaneiden kehittämä ALFACA-käsikirja tarjoaa seuraavanlaista tietoa kulttuurisensitiivisestä vuorovaikutuksesta:
Kulttuuri on jatkuvassa muutoksessa, joten muiden kulttuurien taustojen tietäminen ei riitä parantamaan vuorovaikutusta. Ammattilainen voi saada tietoa toisesta ihmisestä vain kohtaamalla tämän ja olemalla vuorovaikutuksessa ja keskustelemalla tämän kanssa. Tämä tarkoittaa toisen ihmisen asemaan eläytymistä, kiinnostuksen osoittamista sitä kohtaan, kuka hän on ja mikä hänelle on tärkeää, sekä rajojen kunnioittamista.

Yksin tulleelle lapselle keskustelun kokeminen turvalliseksi on tärkeää. Keskustelun tarkoituksen tulee olla selvää: sovi lapsen kanssa viitekehyksestä ja kerro mitä lapsen antamalle tiedolle tapahtuu. Jos sinun tulee käsitellä traumatisoitumista tai vaikeita aiheita ja salaisuuksia, on tärkeää sopia lapsen kanssa etukäteen, mistä puhutaan ja mistä ei puhuta, tai päättää tarkalleen, milloin keskustelu tulee päättymään.

Toista ihmistä voi rohkaista jakamaan asioita kysymällä avoimia kysymyksiä (kuka, mitä, miten, milloin). Aktiivinen kuunteleminen edellyttää porautumista syvemmälle siihen, mitä toinen sanoo. Tämä on mahdollista vain, jos poikkeat tarvittaessa keskustelulle etukäteen laatimastasi suunnitelmasta. Ammattilaisen täytyy antaa toiselle ihmiselle mahdollisuus kysyä kysymyksiä ja tiedostaa sekä oma että toisen asenne muita kulttuureita kohtaan. Taipumus sopeutua vallitseviin yhteiskunnallisiin normeihin on usein vahvempi kuin moni tiedostaa. On tärkeää saada avoimen lähestymistavan avulla todellinen yhteys toiseen ihmiseen. Lasten tapauksessa on tärkeää myös arvioida lapsen kehitystasoa.

Kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa voi ilmetä haasteita, kun ihmiset tulkitsevat käyttäytymistä eri tavoilla. Siksi on tärkeää olla tietoinen etnosentrisyyteen liittyvistä riskeistä ja varoa omien arvojen ja periaatteiden mieltämistä muiden arvoja ja periaatteita paremmiksi. Seuraava menetelmä auttaa sinua tiedostamaan tämän haasteen ja toimimaan kulttuurisensitiivisesti.

Pinton kehittämä kolmiportainen menetelmä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen

Pinton kehittämän kolmivaiheisen menetelmän (2007) seuraaminen voi tehdä kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta toimivampaa. Menetelmän kaksi ensimmäistä vaihetta auttavat näkemään asioita molemmista näkökulmista (omasta ja toisen ihmisen näkökulmasta). Kolmas vaihe mahdollistaa eroavaisuuksien hahmottamisen kulttuurien välillä.

Kulttuurienvälinen viestintä

1. vaihe: Tulet tietoiseksi oman kulttuurisi vaikutuksesta sekä omasta käyttäytymisestäsi

2. vaihe: Tulet tietoiseksi, esität kysymyksiä, opit lisää ja saat ymmärrystä toisen ihmisen kulttuurista ja siitä juurtuvasta käyttäytymisestä

Step 3: Tiedon antama ymmärryksen avulla sinun on mahdollista luoda todellinen yhteys toiseen ja kaventaa kulttuurienvälistä kuilua¹.

Koulutus: Alternative Family Care (ALFACA)

Osana ALFACA-hanketta (2017) Alankomaiden Nidos ja sen kumppanit kehittivät Alternative Family Care (ALFACA) -koulutuksen, joka käsittelee muun muassa kulttuurienvälistä viestintää. Koulutus koostuu englanninkielisestä verkko-opetuksesta sekä englannin-, saksan-, ranskan-, hollannin-, italian-, kreikan-, tsekin-, tanskan- ja ruotsinkielisistä käsikirjoista. Se sisältää myös lisäkirjallisuutta (esimerkiksi yksilönkehitykseen kohdistuviin uhkiin liittyvästä neuvonnasta) ja työkaluja englannin kielellä. Kaikki materiaali on saatavilla täällä.

Koulutus: Avatareihin perustuva haastattelukoulutus (AvBIT)

Ruotsalaisen Linné-yliopiston poliisikoulutusyksikkö on kehittänyt avatareihin perustuvan kuulusteluharjoitusohjelman (AvBIT). Koulutus on tarkoitettu ammattilaisille, jotka työskentelevät sosiaalipalveluissa, pakolaiskeskuksissa, sairaaloissa, poliisissa ja kouluissa. Kyseessä on verkkopohjainen menetelmä, joka opettaa, kuinka traumatisoituneita lapsia tulisi kuulustella herkistä aiheista. Harjoittelijat voivat tehdä harjoituksia tietokoneella avatarin kanssa, joka on kuin oikea lapsi. Lisätietoa löytyy täältä.

Työkalu: Tietopaketti edustajille

The Scottish Guardianship Service -hanke on kehittänyt vuonna 2013 käsikirjan, joka sisältää hyödyllisen tietopaketin edustajille. Tietopaketti löytyy liitteestä 4 (s. 90-94).

Koulutus: Kulttuurienvälinen kuunteleminen

Alankomaiden Nidos on kehittänyt kaksipäiväisen kulttuurienvälisen, aktiivisen ja lapsikeskeisen kuuntelemisen harjoituskurssin, joka on pakollinen kaikille Alankomaissa toimiville edustajille. Hollanninkielinen koulutus tarjoaa tietoja, ymmärrystä ja taitoja, joita kulttuurisesti sensitiivisessä vuorovaikutuksessa ja aktiivisessa kuuntelemisessa tarvitaan.

Koulutus: Monikulttuurisessa ympäristössä työskenteleminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suomenkielinen verkkokurssi on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka toimivat monikulttuurisessa asiakastyössä. Koulutus sisältää kulttuurista ymmärrystä ja kulttuurisensitiivistä vuorovaikutusta käsitteleviä osioita, jotka ovat hyödyllisiä myös edustajille.

Työkalu: Suomenkielistä materiaalia kulttuurienvälisestä tiedosta vuorovaikutuksessa lasten kanssa

Yksin Suomessa -hanke on tuottanut materiaalia kulttuurienvälisestä tiedosta lasten kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa.