Lapsen kehitys

Yksin tulleiden lasten kanssa työskenteleminen vaatii kunnioittavaa, kulttuurisesti sensitiivistä asennetta ja avoimuutta lapsen taustaa, arvomaailmaa ja kokemuksia kohtaan. Tärkeää on:

• Tunnistaa, millaisen roolin lapsi voi ja haluaa perheessään ottaa ja kunnioittaa lasta tässä roolissa; kunnioittaa lapselle paon aikana kehittynyttä itsenäisyyttä, lapsen uskontoa ja tarvetta yhteydenpidolle biologisen perheen kanssa sekä tunnistaa lapsen läpikäymiä traumaattisia kokemuksia ja lapsen kokemia menetyksiä
• osoittaa mielenkiintoa ja kunnioitusta lapsen käsityksille koskien sairautta, sen syitä ja mahdollisia hoitokeinoja
• mahdollistaa lapsen yhteydenpito biologiseen perheeseen aina, kun se on mahdollista, ja osallistaa perhe lapsen hyvinvointiin, kehitykseen ja turvapaikkamenettelyihin liittyvissä asioissa
• arvioida riskejä koskien: ihmiskauppiaiden ja -salakuljettajien kohdistamaa painetta, kunniaan perustuvaa väkivaltaa tapauksissa, joissa lapsi saattaisi toimia odotuksista ja säännöistä poiketen, naisten sukupuolielinten silpomista ja pakotettua avioliittoa¹.

 

Suurin osa Eurooppaan yksin tulleista lapsista kehittyy normaalisti, kunhan heillä on mahdollisuus perusturvallisuuteen, hyvään tukeen ja ymmärrykseen sekä riittävä sosiaalinen verkosto. ALFACA-hankkeen osana tuotettu syväluotaava materiaali kuvaa tapoja, joilla yksin tulleiden lasten kehitystä voidaan tukea. Yksin tulleet lapset tarvitsevat erityistä tukea yksilönkehityksessään. Materiaali käsittelee useita psyykkisiä ja kiintymyssuhteisiin liittyviä ongelmia, jotka saattavat vaarantaa yksin tulleen lapsen kehityksen. Käsiteltäviin ongelmiin sisältyvät esimerkiksi trauma, masennus, itsetuhoinen käytös ja epäsovinnainen käyttäytyminen. Materiaalissa esitellään myös tapoja, joilla yksin tulleille lapsille voidaan tarjota erityistä psyykkistä tukea. Ongelmia käsitellään useista eri näkökulmista ja käsittelyn pohjana käytetään eri maista saatuja kokemuksia. Tämä auttaa ammattilaisia valitsemaan omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan lähestymistavan.

Materiaali on tarkoitettu pääasiassa aiheeseen erikoistuneilla asiantuntijoille. Se tarjoaa kiinnostuneille terapeuteille, psykologeille, käyttäytymistieteilijöille ja muille lasten hoidosta vastaaville toimijoille tietoa yksin tulleiden lasten kehityksen tukemisesta. Materiaalin löydät täältä.

Lisätietoa yksin tulleiden lasten kehityksestä on löydettävissä seuraavista julkaisuista:

• Crossing borders: Trauma and resilience in young refugees. Marieke Sleijpen; 2017. Boom; 1. painos; ISBN-10: 9024409403; ISBN-13: 978-9024409402 (englanniksi)
• The trajectories of unaccompanied refugee minors: Aspirations, agency and psychosocial well-being. Marianne Vervliet; 2013 (englanniksi ja hollanniksi)
• A first assessment of the needs of young refugees arriving in Europe: what mental health professionals need to know. Hebebrand; J.; Anagnostopoulos; D.; Eliez; S. et al.; European Child & Adolescent Psychiatry (2016); volume 25; issue 1; s. 1-6
• Kinderen, gevlucht en alleen; een interculturele visie op de begeleiding van vluchtelingenkinderen. Marjan Schippers; 2017 (hollanniksi, englanninkielinen versio on saatavilla vuoden 2019 aikana).

 

Koulutus: ”Life Projects” -käsikirja

Euroopan neuvosto on kehittänyt käsikirjan ”Life Projects for unaccompanied migrant minors: A handbook for front-line professionals” (2010). Käsikirja tarjoaa koulutusta ja neuvoja kentällä toimiville työntekijöille, jotka osallistuvat ”elämänprojektien” suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin, kuten Euroopan neuvoston ministerikomiteroa suosituksessa “Council of Europe Recommendation CM/Rec(2007)9 of the Committee of Ministers to member states on life projects for unaccompanied migrant minors” määritellään.

Käsikirja on saatavilla täällä.

Työkalu: ”Working with the unaccompanied child”

CONNECT-hankeessa (2014) Alankomaiden Nidos kehitti työkalun ”Working with the unaccompanied child”. Useiden vuosien kokemuksen perusteella Nidos uskoo, että yksin tulleiden lasten ohjaaminen ja tukeminen vaatii erilaista asiantuntijuutta kuin Alankomaissa kasvaneiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten kanssa työskenteleminen. Työkalu esittelee erikoistietoja ja -taitoja, joita yksin Eurooppaan tulleista lapsista huolehtiminen ammattimaisesti vaatii. Työkalu on saatavilla täällä.

Työkalu: Oppaita traumatisoituneiden lasten kohtaamiseen

Nämä oppaat on tarkoitettu lasten vanhemmille, mutta ne sisältävät myös edustajille hyödyllistä tietoa. Oppaat ovat saatavilla englanniksi; arabiaksi; kurdiksi (kurmandžiksi) ja persiaksi. (Oppaat on julkaissut Bundespsychotherapeutenkammer Saksassa.)

Koulutus: Alternative Family Care (ALFACA)

Osana ALFACA-hankketta (2017) Alankomaiden Nidos ja sen kumppanit kehittivät Alternative Family Care (ALFACA) -koulutuksen. Koulutuksen ensimmäinen osa käsittelee yksin tulleiden lasten kanssa työskentelemistä, ja toisessa osassa käsitellään perheeseen perustuvaa huoltoa. Koulutus koostuu englanninkielisestä verkko-opetuksesta sekä englannin-, saksan-, ranskan-, hollannin-, italian-, kreikan-, tsekin-, tanskan- ja ruotsinkielisistä käsikirjoista. Se sisältää myös lisäkirjallisuutta (esimerkiksi yksilönkehitykseen kohdistuviin uhkiin liittyvästä neuvonnasta) ja työkaluja englannin kielellä. Kaikki materiaali on saatavilla täällä.

Työkalu: Tietopaketti edustajille

The Scottish Guardianship Service -hanke on kehittänyt vuonna 2013 käsikirjan, joka sisältää hyödyllisen tietopaketin edustajille. Viitekehys löytyy liitteestä 4 (s. 90-94).

Koulutusmateriaalia traumaattisesta kokemuksesta selviytymisestä

Suomessa projekti “Transcultural trust: Supporting transcultural belonging among unaccompanied children and young people” (englanninkielinen verkkosivu) on järjestänyt koulutukset traumaattisesta kokemuksista selviytymisestä sekä sosiaalisesta tuesta yksin tulleiden lasten päivittäisessä elämässä. Materiaalia voi hyödyntää kuka tahansa yksin tulleiden lasten parissa työskentelevä. Molempien koulutusten materiaalit löytyvät suomeksi täältä.

Videoluento traumahoidon haasteista ja vaihtoehdoista

Suomessa TASA-hanke on julkaissut videoluennon yksin tulleiden lasten traumahoidon haasteista ja vaihtoehdoista. Suomenkielinen video on saatavilla täällä.

PALOMA-koulutus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut videon, jossa käsitellään miten sota ja väkivalta vaikuttavat lasten kehitykseen, mitä erityispiirteitä liittyy yksin, ilman huoltajaa Suomeen tulleisiin alaikäisiin ja mikä auttaa järkyttäviä tapahtumia kokeneita lapsia ja nuoria selviytymään. Katso video täältä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut videon, jossa esitellään erilaisia pakolaisuuteen liittyviä voimavara- ja riskitekijöitä. Mitä uskonnollisuudesta on hyvä tietää? Mitä erityisiä näkökulmia voi liittyä yhteisöllisyyteen, perhekäsityksiin ja sosiaalisiin verkostoihin? Mitä erityistä on suhtautumisessa terveyteen, mielenterveyteen ja terveyspalveluihin? Katso video täältä.

Yksin tulleiden lasten psykososiaalinen tukeminen

Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut käsikirjan yksin tulleiden lasten psykososiaalisesta tukemisesta. Käsikirja on suunnattu yksin tulleiden lasten asumispalveluiden ja tuetun asumisen tarjoajille, mutta siinä on hyödyllistä tietoa myös edustajille. Suomenkielinen käsikirja on saatavilla täältä.

Lapsen edun määrittäminen

Suomessa Yhteiset lapsemme – All our children ry on kehittänyt mallin lapsen edun määrittämiseksi turvapaikanhakumenettelyissä. Malli on saatavilla tämän suomenkielisen asiakirjan sivulta 20 eteenpäin.

Italiassa lasten ja nuorten asiamies järjesti yhteistyössä EASO:n kanssa vuonna 2017 viisi koulutustilaisuutta vapaaehtoisille edustajille. Koulutukset oli tarkoitettu yksinomaan yksityishenkilöille, jotka olivat hakeneet yksin tulleiden lasten vapaaehtoisiksi edustajiksi. Osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Italiaan saapuvien lasten erilaisiin taustoihin, ja siten oppia ymmärtämään paremmin heidän näkökulmiaan, pelkojaan ja toiveitaan. Osallistujat saivat myös tietoa lainsäädännöstä: he oppivat lisää muun muassa iän selvittämisen menettelyistä ja siitä, kuinka oleskelulupaa haetaan. Osallistujat pääsivät myös keskustelemaan hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden lasten erityistarpeista sekä traumaperäisen stressihäiriön oireista sekä tutustumaan perheen sijoittamisen kriteereihin ja palauttamistapauksiin. Lisätietoa löydät täältä.

Ateenassa, Kreikassa, järjestettiin vuonna 2017 kaksi seminaaria METAdrasin edustajaverkoston jäseniksi pyrkiville. Seminaareissa käsiteltiin lukuisia eri aiheita ja esimerkkitapauksia. Jokaista sessiota veti arvostettu pääpuhuja tai asiantuntija, joka antoi osallistujille heidän tietämystään vahvistavaa ajantasaista tietoa. Erityisesti korostuivat esimerkkitapaukset, joihin liittyi huumeidenkäyttöä, seksuaalisen välivallan uhreja tai psyykkisiä haasteita. Tätä tarkoitusta varten paikalle oli kutsuttu asiantuntijoita, jotka antoivat osallistujille koulutusta ja jakoivat tietämystään ja parhaaksi toteamiaan käytäntöjä.