Lapsen osallistumisen helpottaminen

Lapsen edun turvaamisesta vastaavana henkilönä edustajan on autettava lasta osallistumaan kaikkien häntä koskevien päätösten tekemiseen ja varmistettava, että päätöksiä tekevät viranomaiset kunnioittavat lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja ottavat lapsen näkemykset huomioon.
Edustajan olisi tarvittaessa puhuttava lapsen puolesta ja välitettävä lapsen näkemykset. Se taas edellyttää, että edustaja kuulee lasta järjestelmällisesti. Lapsen osallistumisen lisäämiseksi edustajan olisi autettava lasta muodostamaan omia näkemyksiä antamalla lapselle riittävästi tietoa kaikista olennaisista asioista lapsen ikä ja kehitysaste huomioon ottaen1.

Lapsen kokonaisvaltainen osallistuminen on merkittävä edustajajärjestelmän laadunvarmistin. Osallistumiseen kuuluu myös lapsen omien mielipiteiden huomioiminen päätöksenteossa ja sen mahdollistaminen, että lapsi voi halutessaan tehdä valituksen tai kysyä neuvoa luotettavalta henkilöltä.

  • Lapsen oma mielipide

    Johdanto

    Lapsen oikeus tulla kuulluksi on paitsi yksilönoikeus, myös lapsiryhmien kollektiivioikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisellä lapsella on oikeus tulla kuulluksi kaikissa häntä koskevissa asioissa, mutta myös että EU-jäsenmailla ja muilla toimijoilla on velvollisuus kuunnella lapsiryhmiä ja heidän kokemuksiaan esimerkiksi suunnitellessaan yksin tulleiden lasten vastaanottamisen kaltaisia palveluita.

    Yksin tulleen lapsen osallistuminen häntä koskevaan päätöksentekoon on kuitenkin eurooppalaisissa järjestelmissä enemmän poikkeus kuin sääntö. Yhtenä syynä voidaan pitää lapsista kannettavan vastuun jakautumista useammille, eri paikoissa toimiville tahoille. Jakautuminen johtaa esimerkiksi siihen, että järjestelmällisen palautteen keräämisestä ei vastaa yksittäinen taho. Haasteita tuo myös kohderyhmän vaikea lähestyttävyys mahdollisen kielimuurin, kulttuurierojen ja jatkuvan liikkuvuuden vuoksi. Palautteen kerääminen on täten vaikeampaa kuin muiden lapsiryhmien – kuten tavallisen lastensuojelun – tapauksessa.

    On kuitenkin erittäin tärkeää, että yksin tulleiden lasten kanssa työskentelevät ihmiset auttavat lapsia osallistumaan sekä tutustuvat lasten tilanteeseen, hyvinvointiin, tuen tarpeeseen ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Täten on mahdollista työstää edustajan ja lapsen välistä suhdetta sekä luoda tehokas tukisuunnitelma. Lapsen tilanteeseen tutustuminen myös auttaa näkemään, mitä parannuksia lapselle annettuun huolenpitoon tulisi mahdollisesti tehdä2.

    Koulutus ja työkalut

    Työkalu: Harjoituskirja hiljattain maahan tulleille lapsille

    Käytännöllinen työkalu identiteetin ja tulevaisuususkon työstämiseen. Työkalu tarjoaa mahdollisuuden myös kielenoppimiseen sekä tärkeiden käsitteiden omaksumiseen. Harjoituskirja on saatavilla englanniksi, ruotsiksi ja tanskaksi.

    Lisää käytännönläheistä materiaalia yksin tulleiden lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille löytyy ruotsiksi täältä. (Materiaalin on julkaissut Strömsundin kunta Ruotsissa.)

    Työkalu lasten näkemyksien keräämiseksi lastensuojelu- ja vastaanottopalveluista

    Alankomaissa Nidos on vuodesta 2009 alkaen käyttänyt tutkimustietoa pohjana käytäntöjensä muuttamiselle. Muutosten tavoitteena on luoda lisää mahdollisuuksia yksin tulleille lapsille sekä ajaa heidän etuaan. Tutkimus toteutetaan vuosittain teemahaastatteluina, joiden antamaa tietoa täydennetään kansainvälisillä hyvinvointikyselyillä, opiskelijoiden toteuttamilla vertaishaastatteluilla, ryhmäkeskustelumetodeille (kuten esimerkiksi World Cafe -keskusteluilla), arviointilomakkeilla ja edustajien kulttuurisensitiivisyyskoulutuksella.

    Tutkimusvälineitä on tarkemmin kuvailtu työkalussa (2014), jonka tarkoituksena on auttaa keräämään lasten näkemyksiä lastensuojelu- ja vastaanottopalveluista. Työkalua voivat käyttää niin edustajat, sosiaalityöntekijät, lastenhoitajat kuin muutkin yksin tulleiden lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Työkalu löytyy täältä.

    Työkalu edustajapalveluiden arvioimiseen

    Alankomaissa Nidos on kehittänyt arviointilomakkeen, jonka lapsi voi täyttää edustajasuhteen päättyessä. Lomakkeen löydät täältä.

    Opas lasten oikeuksien toteuttamiseen

    Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö on tuottanut oppaan “Realising Children’s Rights” (2015) lastenhoitoalan ammattilaisille, jotka työskentelevät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kanssa. Opas on saatavilla täältä.

    Työkalu lapsen osallistumisen tukemiseen

    Yksin Suomessa -hanke on tuottanut suomenkielistä materiaalia, joka käsittelee lapsen osallistumisen tukemista. Materiaali sisältää erilaisia tarkistuslistoja, työkaluja ja pelejä. Materiaalin löydät täältä.

    Esimerkkikäytäntöjä

    Suomi

    Suomen Punainen Risti tukee yksin tulleita lapsia, joille on jo myönnetty oleskelulupa. Punaisen Ristin nuorten vaikuttajien tiimi keskustelee tärkeäksi kokemistaan aiheista ja kerää muiden nuorten mielipiteitä. Tiimi auttaa nuoria näkemään oman potentiaalinsa ja toimintamahdollisuutensa, rohkaisee ja tukee heitä sekä varmistaa, että he tulevat kuulluiksi eri yhteyksissä (mediassa, tutkimuksessa, julkisessa keskustelussa). Tiimi pyrkii myös ohjaamaan päätöksentekijöiden huomiota vaikeuksiin, joita yksin tulleet lapset kohtaavat kotoutumisprosessin aikana. Punaisen Ristin henkilökunta auttaa nuorten vaikuttajien tiimiä luomalla sille mahdollisuuksia saada viestinsä näkyväksi.

  • Valitukset

    Johdanto

    Lapsen kokonaisvaltainen osallistuminen on merkittävä edustajajärjestelmän laadunvarmistin. Osana osallistumistaan lapselle tulisi olla mahdollisuus tehdä valitus. Edustajan on erittäin tärkeää selittää lapselle, kuinka hän voi tehdä valituksen, jos ei ole tyytyväinen johonkin.

    Tietoa

    Alankomaissa laki velvoittaa edustuslaitoksia ylläpitämään riippumatonta valitusmenettelyä. Valituslautakunta koostuu vähintään kolmesta riippumattomasta henkilöstä, jotka eivät työskentele valituksen kohteena olevassa organisaatiossa. Nidosta (Alankomaiden kansallista yksin tulleiden lasten edustuslaitosta) koskevien valitusten menettelytapaan voit tutustua täällä hollanniksi, ranskaksi, portugaliksi, arabiaksi ja somaliksi.

    Suomessa toimivat edustajat saavat tietoa yksin tulleiden lasten valitusmahdollisuuksista turvapaikanhakuprosessin aikana suomeksi täältä. Tietoa yksin tulleiden lasten valitusmahdollisuuksista kotoutumisvaiheessa löytyy puolestaan täältä.

    Kreikassa yksin tulleilla lapsilla on oikeus tehdä valitus yleiselle syyttäjälle halutessaan.

    Esimerkkikäytäntöjä

    Alankomaat

    Alankomaissa Nidos pyrkii edistämään ja helpottamaan lasten osallistumista edustajapalvelujen seurantaan ja arviointiin. Lapsille annetaan mahdollisuus tuoda mielipiteensä esiin eri tavoin:

    • He kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään tapaamisissa ja heidän hyvinvointiaan koskevissa kyselyissä, joita edustajaviranomainen järjestää vuosittain
    • Edustajakauden päättyessä lapset täyttävät lomakkeen, jossa he
      arvioivat edustajan suoritusta ja henkilökohtaisen suunnitelmansa
      toteutumista
    • Heillä on myös mahdollisuus tehdä valitus edustajasta, jos heidän oikeuksiaan on loukattu tai heistä tuntuu, ettei heidän tarpeitaan ole täytetty.

    Nidos on halunnut varmistaa, että lapset saavat riittävästi tietoa, ja helpottaa lasten osallistumista laatimalla perehdytyslehtiön, joka sisältää kaiken tärkeän tiedon edustajatoiminnasta ja muun muassa valitusmenettelystä. Tiedot annetaan lapsen osaamalla kielellä3.

    Nidos aloitti vuonna 2016 kulttuurivälittäjien käytön. Käytäntö on osoittautunut hyödylliseksi. Nidos kehittää hollanninkielistä kulttuurivälittäjien koulutusohjelma vuosina 2018-2020.

  • Luottamushenkilö

    Jos lapsi ei tunne oloaan turvalliseksi esimerkiksi koulussa tai kotona, on tärkeää, että hän pystyy uskoutumaan jollekulle ja puhumaan peloistaan. Edustajana sinun on tärkeää selittää lapselle, että hänen tulee puhua henkilölle, johon itse luottaa. Luotettava henkilö voi olla joku lapsen omassa verkostossa, lapsen edustaja tai kuka tahansa muu lapsen tuntema henkilö.