Lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen

Turvallisen kasvuympäristön takaaminen ja lapsen hyvinvoinnin edistäminen on jatkuva ja olennainen osa päivittäistä työtäsi. Sitä voisi luonnehtia myös ajattelutavaksi. Ajattelutavalla viitataan siihen, että lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin tulisi olla mielessäsi joka tilanteessa.

Lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi edustajan on varmistettava, että lapsen oikeudelliset, sosiaaliset, terveydelliset, psykologiset, aineelliset ja koulutukselliset tarpeet täytetään 1. Tämä työkalupakin osa käsittelee rooliasi seuraavissa asioissa:

  • Yksilöllinen tarvearviointi ja riskinarviointi
  • Asumisolot
  • Perhesiteiden ylläpitäminen ja uudelleenmuodostaminen
  • Terveydenhuolto
  • Koulutus
  • Yksilöllinen tarvearviointi ja riskinarviointi

    Johdanto

    Yksilöllisen tarvearvioinnin tarkoitus on määrittää, millaiset tukitoimet ovat lapsen edun mukaisia. Tarvearviointi tulisi toteuttaa monialaisessa työryhmässä edustajan ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Työryhmään tulisi kuulua terveydenhuoltoalan ammattilaisia, lastensuojelu- tai sosiaalityöntekijöitä, lastenpsykologeja, asumispalveluiden työntekijöitä, lastenhoitajia ja opettajia.

    Yksin tulleet lapset ovat muita lapsia suuremmassa vaarassa joutua hyväksikäytön ja väkivallan kohteiksi. Työhösi edustajana kuuluu arvioida lapseen kohdistuvat riskit sekä estää hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi joutuminen valitsemalla lapselle sopivat suojelutavat. Tarkastelemalla lasta ja häntä ympäröivää tilannetta käytät jatkuvasti asiantuntijuuttasi ja loogista ajatteluasi riskinarviointiin. Myös erilaisia tarkistuslistoja on kehitetty kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että lapsesta ja ympäristöstä välittyviä merkkejä ei jätetä huomaamatta tai tulkita väärin.

    Tietoa

    Edustajan tulisi laatia lapselle yksilöllinen suunnitelma tarvearvioinnin pohjalta. Suunnitelmassa olisi otettava huomioon yksilölliset tarpeet, riskitekijät sekä mahdolliset traumaattiset kokemukset. Lapsen tulee voida osallistua suunnitelman laatimiseen lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Edustajan tehtävänä on tukea lapsen osallistumista tarjoamalla lapselle riittävästi tietoa ja varmistamalla, että lapsen näkemyksiä kuullaan ja ne otetaan huomioon. Suunnitelmasta tulisi aina keskustella lapsen kanssa ja saada lapselta suostumus suunnitelmalle. Vaikka lapsen tarpeiden arviointi on aloitettava heti, kun edustaja on nimetty, lapsen yksilöllinen suunnitelma laaditaan vasta, kun edustajalla on selkeä käsitys lapsen tarpeista ja toiveista. Suunnitelmaa pitäisi tarkastella ja mukauttaa säännöllisin väliajoin.

    Yksilöllisen suunnitelman olisi sisällettävä vähintään seuraavat perusosat:

    • Asumisjärjestelyt
    • Turva- ja suojatoimenpiteet
    • Suhde vanhempiin
    • Sosiaalinen ja psykologinen tuki sekä mielenterveyspalvelujen tarjonta
    • Terveydenhuolto ja sairauksien hoito
    • Lainopillinen neuvonta ja sairauksien hoito
    • Koulutus, mukaan lukien kielikoulutus
    • Maahanmuuttaja-asema ja kansainvälisen suojelun tarve2

     

    Koulutus ja työkalut

    Työkalu: Tarkistuslista edustajan mahdollisista toimista lapsen turvallisuuden edistämiseksi

    • Kerro lapselle erilaisista mahdollisesti sovellettavista suojatoimenpiteistä
    • Vaadi lapsen riskinarvioinnin laatimista
    • Osallistu aktiivisesti riskinarviointiprosessiin muiden toimivaltaisten viranomaisten, lainvalvontaviranomaisten ja lapsen oikeudellisen edustajan kanssa
    • Arvioi säännöllisesti lapsen katoamisriskiä
    • Varmista, että lapsen näkemyksiä kuullaan ja ne otetaan huomioon ikää ja
      kehitysastetta vastaavalla tavalla
    • Välitä lapsen turvallisuutta koskevat uudet tiedot asianmukaisille
      viranomaisille, jos ne saattavat edellyttää muutoksia suojatoimenpiteisiin
    • Vaadi riskinarvioinnin tarkistamista ja dokumentointia silloin, kun ilmenee uusia tietoja, joiden johdosta toimenpiteitä voidaan joutua muuttamaan tai lisäämään
    • Varmista, että asianmukaiset viranomaiset saavat välittömästi tiedon lapsen katoamisesta ja ryhtyvät toimiin lapsen löytämiseksi
    • Jos ihmiskaupan uhri on kolmannen maan kansalainen, muistuta
      säännöllisesti kaikille asian käsittelyyn osallistuville viranomaisille, että
      ne eivät saa antaa tietoa lapsen asemasta ihmiskaupan uhrina lapsen
      kotimaan viranomaisille, ennen kuin riskinarviointi on saatu päätökseen3.

     

    Yksilöllisten tarpeiden työkalu: kasvuympäristö ja BIC-malli

    Hollantilainen professori Kalverboer on kehittänyt BIC-mallin (eng. Best Interest of the Child, “lapsen etu”), jossa määritellään 14 ehtoa lapsen suotuisalle kehitykselle. Perusoletuksena on, että jos kaikki ehdot täyttyvät, lapsen suotuisa kehitys on taattu ja voidaan puhua turvallisuudesta. Mallia käytetään diagnostisena pedagogisen arvioinnin perustyökaluna Alankomaissa Groningen yliopiston lapsiin, maahanmuuttoon ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä tutkivassa yksikössä (holl. Onderzoeks- en Expertisecentrum voor Kinderen en Vreemdelingenrecht, eng. Study Centre for Children, Migration and Law). Malli auttaa hahmottamaan lapsen kasvuympäristön laatua ja vertaamaan sitä vaihtoehtoisiin tilanteisiin. Päätöksenteossa tulisi suosia laadultaan parhaan kasvuympäristön valitsemista, sillä laadukas kasvuympäristö antaa lapselle kehitysmahdollisuuksia ja on siten lapsen edun mukainen. BIC-malli on mukautettu yksin tulleiden lasten tarpeisiin ja se löytyy täältä.

    Yksilöllisten tarpeiden työkalu: Vahvuudet ja vaikeudet -kysely (SDQ)

    SDQ (eng. Strengths and Difficulties Questionaire, suom. Vahvuudet ja vaikeudet -kysely) on lyhyt kartoittava lista, jolla voidaan mitata 2-17-vuotiaiden lasten psyykkisiä vaikeuksia ja taitoja. Kyselystä on oma versionsa opettajalle, vanhemmalle ja lapselle. Groningenin yliopiston tutkimuskeskuksella on hyviä kokemuksia SDQ-kyselyn käyttämisestä pakolaislasten kanssa. Lista on helppo pisteyttää ja se on saatavilla useilla kielillä. SDQ-kyselyn voit ladata täältä.

    Työkalu: Välineitä yksin tulleiden lasten seulontaan

    Hollantilainen pitkittäistutkimus (2001-2004) tarkastelee yksin tulleiden lasten psyykkisen kuormituksen tasoa, heidän tarvettaan mielenterveyspalveluille, mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä näiden yhteyttä toisiinsa. Tutkimushankkeen tuloksista nähdään, millä tavoin mielenterveyspalveluiden saatavuutta yksin tulleille lapsille voidaan parantaa. Hankkeen toissijaisena tavoitteena oli validoida ja standardisoida seulontatyökalu erityisesti yksin tulleiden lasten tutkimiseen. Työkalu soveltuu pakolaislapsilla ja -nuorilla ilmenevien oireiden nopeaan kartoittamiseen. Työkalun löydät täältä.

    Työkalu: Ohjeita itsemurhariskin arviointiin

    Alankomaissa Nidos on kehittänyt edustajille ohjeet itsemurhariskin arviointia varten. Tämä ohjeisto perustuu hollantilaisen kliinisen psykologian, psykopatologian ja itsemurhien ehkäisyn professorin Ad Kerkhofin kehittämiin ohjeisiin. Ohjeet ovat saatavilla täällä.

    Työkalu: Ihmiskaupan tunnusmerkkien tarkistuslista

    Nidos on kehittänyt myös tarkistuslistan, joka sisältää ihmiskaupan ”kovia” ja ”pehmeitä” tunnusmerkkejä. Lista perustuu sekä kirjallisuuteen että saatuihin kokemuksiin. Lista on hyödyllinen paitsi ensimmäisellä tapaamisella lapsen kanssa myös edustussuhteen aikana, kun sinun tulee tehdä päätöksiä mahdollisesti tarvittavista suojelumenettelyistä, kuten lapsen siirtämisestä turvakotiin. Lista löytyy ALFACA-käsikirjan sivulta 34.

    Työkalu: Askeleet, joiden avulla tunnistaa ja suojella mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita lapsia

    Iso-Britannian ECPAT kuvailee raportissaan ”Lighting the way” (2017) askeleita, joita lakimiehet, lailliset edustajat ja ihmiskaupan uhrien puolustajat Isossa-Britanniassa voivat ottaa tunnistaakseen paremmin ja suojellakseen lapsia, jotka ovat mahdollisesti joutuneet ihmiskaupan uhreiksi. Raportti tarjoaa asiantuntijoille ja viranomaisille käytännön opastusta siitä, kuinka parantaa näiden lasten saamaa huolenpitoa. Löydät työkalun täältä.

    Työkalu: Opastusta lapsen edun huomioimiseen käytännössä

    YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ”Guidelines on Determining the Best Interests of the Child” (2008) sekä UNHCR:n ja International Rescue Committeen ”Field hand-book for the implementation of UNHCR BID guidelines” (2011) tarjoavat kattavasti opastusta vastuullisille viranomaisille ja päätöksenteossa mukana oleville toimijoille. Oppaat selventävät, kuinka lapsen etu huomioidaan käytännössä, kun suunnitellaan ja toimeenpannaan pysyviä ratkaisuja yksin tulleille lapsille. Molemmat oppaat esittelevät, kuinka BIA- ja BID-lomakkeita käytetään.

    Työkalu: Työkalupakki yksin tulleiden eritrealaisten lasten opastukseen Alankomaissa

    Vuonna 2018 Nidoksen and Arq Psychotrauma Expert Groupin hollantilainen Veerkracht-hanke (suom.resilienssi, sinnikkyys) kehitti hyödyllisen, hollanninkielisen työkalupakin osana hollantilaista AMIF-ohjelmaa (Asylum, Migration & Integration Fund). Työkalupakki sisältää ohjeita eritrealaisten yksin tulleiden lasten opastamiseen. Se antaa tietoa, käytännön vinkkejä ja työkaluja yksin tulleiden lasten itsenäisyyden ja pärjäämisen tukemiseen.

    Koulutus: Massiivinen avoin verkkokurssi ”Children on the Move” (MOOC4CoM)

    Skotlantilaisen Strathclyden yliopiston tutkimusyksikkö CELCIS (The Centre for Excellence for Looked After Children in Scotland) tarjoaa vuodesta 2019 alkaen avoimen verkkokurssin yhteistyössä Harvardin yliopiston tutkimusyksikön (FXB Center for Health and Human Rights) ja muiden kumppaniensa kanssa. Verkkokurssi auttaa työntekijöitä omaksumaan lapsen etua kunnioittavan, ”älä vahingoita” (”do no harm”) -lähestymistavan. Lähestymistavalla pyritään suojelemaa lapsia väkivallalta, pitäen huolta lapsesta kansainvälisten standardien mukaisesti. MOOC-verkkokurssi pyrkii lisäämään etulinjan työntekijöiden tietämystä ja parempien käytäntöjen soveltamista tilanteissa, joissa tehdään päätöksiä lasten edusta ja tarvittavasta huolenpidosta. Lisätietoja kurssista löydät täältä.

    Menettelyohjeet lasten suojelemiseksi väkivallalta
    Vuonna 2009 Euroopan neuvosto julkaisi menettelyohjeet kansallisille strategioille lasten suojelemiseksi väkivallalta. Löydät ne täältä.

    Opastusta yksin tulleiden lasten katoamisen ehkäisemiseen ja siihen reagoimiseen
    SUMMIT-hankkeen käsikirja (2016) opastaa, kuinka ehkäistä yksin maahan tulleen lapsen katoaminen ja kuinka reagoida lapsen katoamiseen. Se sisältää myös käytännöllisiä malleja ja tarkistuslistoja. Käsikirja on saatavilla täältä.

    Esimerkkikäytäntöjä

    Saksa: lupakaavake ennen matkustamista

    JSN, yksin tulleiden lasten edustuslaitos Süd-Niedersachsenin alueella Saksassa, on luonut työkalun, jolla se varmistaa lapsen turvallisuuden ja suojelee lasta ihmiskaupalta, kun lapsi haluaa matkustaa.

    Edustaja tai sosiaalityöntekijä täyttää kaavakkeen yhdessä lapsen kanssa ennen kuin lupa matkustamiselle annetaan. Kaavakkeeseen täytetään sen henkilön nimi, osoite ja puhelinnumero, jota lapsi matkustaa tapaamaan. Edustajan tai sosiaalityöntekijän täytyy olla yhteydessä kyseiseen henkilöön ja tarkistaa osoitteen oikeellisuus. Nuorten hyvinvointia tukevat järjestöt eri kuntien alueella toimivat yhteistyössä ihmiskaupan ehkäisemiseksi. Löydät kaavakkeen täältä.

    Skotlanti

    The Scottish Guardianship Service on Scottish Refugee Councilin hanke, joka toteutetaan yhteistyössä Aberlour Childcare Trustin kanssa. Osallistuvat tahot ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Palvelu tarjoaa tukea kaikille huoltajistaan erillään Skotlannissa oleville lapsille, joiden oleskelu on viranomaisten tiedossa. Tukea tarjotaan sekä henkilökohtaisesti kasvokkain että jalkautuvasti, jolloin palvelutarjoajat jalkautuvat kentälle etsimään tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. Palvelu myös tukee paikallisia viranomaisia ja ulkopuolisia toimijoita tarjoamalla tietoa, neuvoja ja opastusta liittyen lapsiin turvapaikanhaku- ja maahanmuuttoprosessissa. Palvelun tarkoituksena on parantaa yksin tulleen lapsen kokemusta ja ymmärrystä maahanmuuttoprosessista ja hyvinvointia tukevista palveluista sekä varmistaa, että lapsi saa tarpeitaan ja oikeuksiaan vastaavia palveluita. The Scottish Guardianship Service -hanke on tuottanut oppaan, johon sisältyvää kätevää taulukkoa voi käyttää lapsen pärjäämiseen vaikuttavien elämän osa-alueiden hahmottamisen apuna. Työkalu voi auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja vahvistamaan heikompia alueita lapsen elämässä. Taulukko löytyy oppaan sivulta 19.

  • Asumisolot

    Johdanto

    Euroopan unionin jäsenmaat ovat velvollisia tarjoamaan riittävää tukea yksin tulleille lapsille. Tähän tukeen sisältyy myös majoitus. Edustajana olet vastuussa lapsen majoittamisesta asianmukaisiin olosuhteisiin. Lapsen päivittäisestä huolehtimisesta vastaavat todennäköisesti muut tahot.

    Kun edustaja varmistaa asumisolojen asianmukaisuuden, hänen olisi käytävä lapsen luona tämän asuinpaikassa ja keskusteltava lapsen kanssa luottamuksellisessa ympäristössä. Edustajan olisi tutkittava kaikki lapsen oikeuksien rikkomista koskevat väitteet ja valitukset sekä todetut puutteet lapsen oikeuksien kunnioittamisessa13.

    Tietoa

    Artikkeli: Se on talo mutta ei kotini

    Groningenin yliopisto Alankomaissa vertasi yksin tulleiden lasten näkemyksiä asumisesta neljässä erilaisessa majoitusmuodossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten hyvinvointia, elinoloja ja paikkaa hollantilaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus osoitti, että perheisiin sijoitetut lapset voivat parhaiten ja ovat positiivisimpia omasta roolistaan yhteiskunnassa. Pienissä asumisyksiköissä ja pienissä ryhmissä asuvat lapset kokevat usein, että heidän elämästään puuttuu tunnesiteitä, huolenpitoa, tukea ja vakautta. Lapset, jotka asuvat kampuksiksi kutsuttujen vastaanottokeskusten suurissa ryhmissä, ilmaisivat useimmiten tuntevansa yksinäisyyttä ja surullisuutta ja kokivat olevansa hollantilaisen yhteiskunnan ulkopuolella. He kokivat puutetta huolenpidosta ja aikuisten tuesta. Tutkijat arvioivat lasten kasvatusympäristön laadun kampuksilla niin matalaksi, että ne vaikuttavat soveltumattomilta yksin tulleiden lasten asuinpaikaksi. Tutkimusta kuvataan artikkelissa ”It is a house but it isn’t my home” (2016), joka löytyy täältä.

    Koulutus ja työkalut

    Työkalu: Tarkistuslista edustajan mahdollisista toimista liittyen majoitukseen ja aineelliseen apuun

    • Varmista, että majoitus- ja sijaishuoltojärjestelyt tukevat lapsen psyykkistä, henkistä, hengellistä, moraalista ja sosiaalista kehitystä. Edustajan olisi ilmoitettava kaikista ongelmista lapsen asumisesta vastaaville tahoille. Kulttuurivälittäjien osallistuminen ja kuuleminen olisi hyvä järjestää tarpeen mukaan
    • Anna lapselle tietoa hänen asumiseen liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä varmista, että lapsi ymmärtää oikeutensa ja tietää, miten hän voi tehdä valituksen
    • Selvitä lapselle majoituspaikan henkilöstön ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet ja varmista, että lapsi osaa erottaa oman roolinsa ja vastuunsa edustajan roolista ja vastuista
    • Tue lapsen vapaa-ajan toimintaa, mukaan lukien lapsen osallistumista hänen ikäänsä, kehitystasoaan ja kiinnostuksenkohteitaan vastaaviin leikkeihin ja virkistystoimintaan. Tällaisia toimintoja olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä tarjota majoituspaikassa tai yhteisössä, ja niillä olisi pyrittävä helpottamaan lapsen viestintää ja vuorovaikutusta ikätoveriensa ja paikallisen yhteisön kanssa14.

    Työkalu vastaanotto-olosuhteiden arvioimiseen ja parantamiseen

    CONNECT-hanke (2014) kehitti työkalun LOCAL COOPERATION FOR UNACCOMPANIED CHILDREN. Työkalua voi käyttää paikallisten vastaanotto-olosuhteiden arvioimiseen ja parantamiseen. Se sisältää myös toimintasuunnitelman sekä hyödyllisiä harjoitustehtäviä. Työkalu on saatavilla täältä.

    Esimerkkikäytäntöjä

    Kreikka: Tuettu itsenäinen asuminen (supported independent living, SIL)

    METAdrasi tukee kodin ulkopuolista asumista, kuten innovatiivista pienten lasten sijoittamisohjelmaa Ateenassa ja Thessalonikissa. UNICEFin tuella METAdrasi on tammikuussa 2018 myös avannut Kreikan ensimmäisen tuetun itsenäisen asumisen yksikön yksin tulleille lapsille. SIL-pilotin tavoitteena on luoda perusta tuetun itsenäisen asumiselle yhtenä asumismuotona muiden ohessa. Pilotti pyrkii myös tarjoamaan turvallista asumista sekä tukipalvelupaketin, johon kuuluu muun muassa psykososiaalista tukea, terveydenhuoltoa, koulutus, pääsy edustuspalveluihin ja lailliseen neuvontaan sekä tulkkauspalvelut. Tukipalvelut antavat riittävästi tukea ja valvontaa, mutta tukevat samanaikaisesti 16-18-vuotiaiden pärjäämistä omillaan, elämäntaitojen hankkimista ja kehittämistä sekä siirtymistä kohti itsenäisyyttä ja aikuisuutta.

    Alankomaat: Turvakoti ihmiskaupan uhreille

    Tammikuussa 2008 alkaneen virallisen pilotoinnin jälkeen turvakodeista tehtiin vakinainen osa Alankomaiden yksin tulleiden lasten vastaanottojärjestelmää. Yksin tulleet yli 13-vuotiaat lapset, jotka ovat vaarassa kadota ihmiskaupan vuoksi, on vuodesta 2010 alkaen sijoitettu turvakoteihin. Yhteensä 66 paikkaa käsittävät kolme turvakotiyksikköä saavat tukea neljältä Nidoksen edustajalta. Neljäs turvakoti avattiin tammikuussa 2016 maan eteläosassa ja sen tuomat 24 paikkaa on vähennetty pohjoisen kolmesta turvakodista. Turvakotien toiminnasta vastaavat erikoistuneet nuorisotyölaitokset, jotka tekevät sopimuksen COA:n (Central Agency for the Reception of Asylum Seekers) kanssa.

    Suomi: Hämeenkyrön kunta

    Suomessa yksin tulleiden lasten majoittaminen jakautuu kahteen vaiheeseen: vastaanottoon ja kotoutumiseen. Vastaanottovaiheessa lapsi asuu yleensä ryhmäkodissa tai tukiasumisyksikössä. Kotoutumisvaiheessa, kun lapselle on myönnetty oleskelulupa ja hänelle on osoitettu kotikunta, lapsi muuttaa yleensä perheryhmäkotiin. Siirtyminen vaiheesta toiseen saattaa kotikunnasta riippuen tarkoittaa muuttamista kokonaan uudelle alueelle. Hämeenkyrön kunta sallii turvapaikkaprosessin käsittelyvaiheesta riippumatta kaikkien yksin tulleiden lasten asumisen ryhmäkodissa. Lapsilla on myös pääsy jälkihuoltoon aina 21 vuoden ikään saakka. Lisätietoa asiasta löytyy suomeksi täältä.

  • Perhesiteiden ylläpitäminen ja uudelleenmuodostaminen

    Johdanto

    Edustajana tutustut lapseen, kun tutustut hänen lähisukulaisiinsa: ketkä ovat lapselle tärkeitä, ketkä tahtovat lapsen parasta, ketkä voivat olla lapselle avuksi eri tilanteissa ja mitä perhe toivoo lapsen tulevaisuudelta?

    Yksin tulleet lapset ovat yleensä kotoisin kulttuureista, joissa sukua arvostetaan ja sen kanssa ollaan tekemisissä. Siksi sukulaisverkoston osallistaminen on luonnollista ja mielekästä. Useat tutkimukset osoittavat, että yhteys biologiseen perheeseen on merkittävä yksin tullutta lasta suojeleva tekijä. Lapsen biologisella perheellä voi olla tärkeä merkitys:

    • lapsen auttamisessa
    • lapseen kohdistuvien paineiden helpottamisessa, kun paolle asetetut odotukset eivät toteudukaan
    • perheenyhdistämisestä johtuvien paineiden vähentämisessä
    • lapsen käyttäytymiseen liittyvissä huolissa (pedagoginen auktoriteetti)
    • terveysongelmissa
    • paluusuunnitelmien laatimisessa
    • välttämättömien päätösten tekemisessä
    • vastaanottavaan perheeseen sijoittamisessa; lapsi voi kokea rohkaisevana sen, että biologinen perhe hyväksyy sijoituksen15.

    Sinun tulee hyödyntää lapsen kanssa käymiäsi keskusteluja sen kartoittamiseen, millainen rooli lapsella on perheessään ja sosiaalisessa tukiverkostossaan. Siten pystyt selvittämään, millainen merkitys näillä ihmisillä voisi olla lapsen elämässä.

    Tietoa

    Sekä Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) että International Social Service (ISS) tarjoavat käytännön apua katkenneiden perhesiteiden uudelleenmuodostamisessa. Erityisen hyödyllinen on Punaisen Ristin kansainvälisen komitean sivusto Trace the Face. Sivustolla useat Punaisen Ristin kansalliset järjestöt julkaisevat kuvia ihmisistä, jotka etsivät kadonneita sukulaisiaan. Trace the Face -sivuston löydät täältä.

    Koulutus ja työkalut

    Työkalu: Tarkistuslista edustajan mahdollisista toimista perheen jäljittämiseen liittyen

    • Edistä perheen jäljittämistä lapsen suostumuksella ja mahdollisimman pian
      sen jälkeen, kun lapsi on tunnistettu
    • Perheen jäljittämiseen (yhteydenpidon palauttamiseen perheeseen) ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos on vakavia syitä epäillä, että perhesiteiden palauttaminen saattaa vaarantaa lapsen tai hänen perheenjäsenensä
    • Auta lasta hänen yksilöllisen tilanteensa mukaisesti perheen jäljittämisessä ja/tai yhteydenpidon ja siteiden luomisessa ja ylläpitämisessä perheeseen silloin, kun se on todettu lapsen edun mukaiseksi
    • Tee yhteistyötä viranomaisten kanssa ja mahdollisesti pyydä apua asiaan erikoistuneilta järjestöiltä ja virastoilta, kuten Kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestöltä (IOM) tai Punaiselta Ristiltä
    • Varmista perheen löytymisen jälkeen ja ennen perheenyhdistämistä ja lapsen palauttamista perheelle, että riskinarvioinnilla on varmistettu vanhempien ja/tai muiden perheenjäsenten soveltuvuus lapsesta huolehtimiseen ja hänen etujensa edustamiseen
    • Toimi lapsen edun mukaisesti ja noudata lakisääteisiä vaatimuksia kaikissa
      perheen jäljittämiseen tai yhdistämiseen tähtäävissä toimissa16.

    Esimerkkikäytäntöjä

    Alankomaat

    Yhteys biologiseen perheeseen lapsen asuessa vastaanottavan perheen luona

    Kuten kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset yleensä, yksin tulleet lapset tuntevat yhteenkuuluvuutta ja lojaaliutta biologista perhettään kohtaan. He saattavat pelätä pitävänsä vastaanottavan perheen luona asumisesta niin paljon, että se tuntuu siltä kuin he pettäisivät biologisen perheensä. He saattavat myös pelätä menettävänsä oman perheensä, jos alkavat välittää vastaanottavasta perheestä. Nidos on huomannut, että on parasta kunnioittaa lasta näissä ajatuksissa. Säännöllinen kontakti lapsen vastaanottavan perheen ja lapsen biologisen perheen välillä tukee lasta. Hollannin lastensuojeluviranomainen toteaa, että lapselle on tärkeää saada biologisilta vanhemmiltaan ”emotionaalinen lupa” vastaanottavan perheen luona asumiselle. Tämä tekee yhteyden luomisen ”uuteen” perheeseen helpommaksi. Keskinäinen luottamus ja kunnioitus vastaanottavan ja biologisen perheen välillä tukee lasta vastaanottavaan perheeseen sopeutumisessa17.

    Cross-Border Networking (CBN)

    Pyrkiessään löytämään mahdollisimman tehokkaita menettelytapoja Nidos on kerännyt ja kehittänyt monia positiivisia kokemuksia sukulaisverkostoihin liittyen. Uudessa-Seelannissa käytössä olevaan Family Group Conference -menetelmään perustuva Cross-Border Networking -menetelmä otettiin käyttöön vuonna 2013. Menetelmän lähtökohta on, että olemassa olevia, uusia ja kuvitteellisia verkostoja hyödynnetään alusta saakka lapsen ohjauksessa ja tukitoimissa. Erityisesti vuosina 2014-2015 saapuneiden syyrialaisten ja eritrealaisten lasten tapauksessa on ollut tavallista, että Nidos on ollut yhteydessä lapsen perheeseen heti saadessaan kontaktin lapseen. Tälle ei ole havaittu esteitä, sillä lapsilla on turvapaikkaoikeus ja perheet ovat yhteydenpidon ja pikaisen perheenyhdistämisen puolella. Erityisesti syyrialaisten lasten tapauksessa yhteydenpito perheen kanssa on sujunut helposti puhelimitse tai Skypeä hyödyntäen.

    Tanska

    Tanskan Punaisella Ristillä on positiivisia kokemuksia aktiivisen roolin ottamisesta yhteydenpidossa lapsen perheeseen tämän siihen suostuessa. Järjestö kertoo perheelle realistisesti lapsen mahdollisuuksista sekä mahdollisuuksista perheenyhdistämiselle ja keskustelee perheen kanssa siitä, kuinka perhe voi auttaa prosessissa. Epärealistiset odotukset saadaan näin eliminoitua ja lapsen raskasta taakkaa kevennettyä. Älypuhelimien käyttö tekee yhteistyöstä ulkomailla olevan perheen kanssa huomattavasti aiempaa helpompaa18.

  • Terveydenhuolto

    Johdanto

    Edustajana sinulla on erityinen asema lapsen terveyden edistämisessä. Tehtävänäsi on tarjota asianmukaista tietoa lapselle, auttaa lasta käyttämään terveydenhuoltopalveluja ja tarjota tukea tärkeiden päätösten tekemisessä4. Sinun roolisi on valvoa lapseen kohdistuvia toimenpiteitä, jos terveydenhuolto tai mielenterveyspalvelut ovat tarpeellisia. Saatat myös joutua antamaan lapselle luvan terveydenhuoltoon tarkoitettuun määrärahaan.

    Sukupuoleen tai koetun hyväksikäytön muotoon liittyviin terveyskysymyksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Tällaisia voivat olla:

    • lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset tyttöuhreilla
    • tartuntatautien vapaaehtoinen testaus ja niihin liittyvä luottamuksellinen neuvonta seksuaalista hyväksikäyttöä varten kaupatuilla lapsilla
    • huume- ja/tai alkoholiriippuvuus5.

     

    Tietoa

    Psyykkinen hyvinvointi

    Pakolaislapsilla ja erityisesti yksin tulleilla lapsilla on havaittu useita käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyviä ongelmia: univaikeuksia, paniikkihäiriöitä, sosiaalista vetäytymistä, apatiaa, painajaisia, erilaisia kehityshäiriöitä, päänsärkyä, hyperaktiivisuutta, masennusta, passiivisuutta, keskittymishäiriöitä, ahdistuksen oireita, yksinäisyyttä, eroahdistusta, huonoa itsetuntoa, ruoansulatushäiriöitä ja syömiseen liittyviä ongelmia6.

    Trauma ja stressi

    Yksin tulleet lapset joutuvat usein käsittelemään traumoja, menetyksiä ja epämiellyttäviä kokemuksia matkan aikana, ja he kantavat usein huolta kotimaahan jääneestä perheestään. Lapsille saattaa aiheutua stressiä myös turvapaikanhakuprosessista ja perheenyhdistämisestä johtuen. Turvapaikanhakuprosessin ja muiden oleskeluun liittyvien prosessien kielteinen lopputulos tai pitkä perheenyhdistämisprosessi saattavat olla lapselle haitallisia ja lisätä stressiä. Epävarmuudesta ja jännitteistä johtuva stressi ei mahdollista traumasta toipumista7.

    Psyykkinen apu

    Yksin tulleiden lasten emotionaalinen hyvinvointi on vakava huolenaihe, joka on huomioitava lasten vastaanotossa ja heihin kohdistuvissa tukitoimissa. Itsetuhoinen käytös ja itsemurha-ajatukset ovat usein todellisuutta suurissa vastaanottokeskuksissa, mutta ovat harvinaisempia perheisiin sijoitetuilla lapsilla.

    Yksin tulleita lapsia ei aina ohjata psyykkisen avun piiriin ajoissa. Mielenterveyspalveluita tuottavat organisaatiot eivät aina ole kulttuurisesti sopivia tai sovellu näiden lasten epävakaaseen elämäntilanteeseen. Jos kulttuurienvälistä psyykkistä tukea on saatavilla, se soveltuu yksin tulleille lapsille paremmin8.

    Koulutus ja työkalut

    Työkalu: Tarkistuslista edustajan mahdollisista toimista terveydenhuollon alalla

    • Varmista, että lapsella on tarvittava terveyskortti tai muu asiakirja, jolla lapsi pääsee käyttämään terveydenhuoltopalveluja
    • Ohjaa lapsi oikeaan terveydenhuoltopalveluun, tee ajanvarauksia, saata lapsi hoitoon, huolehdi, että lapsi saapuu vastaanotolle ja tarkastuksiin, sekä varmista, että lapsi ymmärtää saamansa tiedon
    • Informoi terveydenhuoltopalvelun tarjoajaa siitä, että lapsi tarvitsee
      asianmukaista tietoa sellaisessa muodossa ja sellaisella kielellä,
      jota lapsi ymmärtää.
    • Anna lapsen puolesta tai pyydä lapselta tietoon pohjautuva
      suostumus ennen tutkimuksia tai hoitoja silloin, kun kansallisessa
      lainsäädännössä sellaista vaaditaan
    • Varmista, ettei lapselle tehdä tarpeettomia lääketieteellisiä tutkimuksia
    • Huolehdi siitä, että asiantuntija arvioi lapsen psykososiaaliset tarpeet ja tarvittaessa aloittaa hoidon.
    • Kehota terveydenhuoltopalvelujen tarjoajia kiinnittämään erityistä huomiota sukupuoli- ja kulttuurinäkökohtiin, esimerkiksi antamalla tytöille mahdollisuus valita naispuolinen lääkäri tai varmistamalla, että sairaalassa tarjottava ruoka noudattaa kulttuuriin liittyviä vaatimuksia
    • Auta järjestämään asianmukaiset tulkkauspalvelut9.

     

    Työkalu: Tarkistuslista lasten fyysisten ja psyykkisten ongelmien havaitsemiseksi

    Alankomaiden ihmisoikeuksiin ja lääketieteelliseen arviointiin keskittyvän tutkimusinstituutin (the Netherlands institute for Human Rights and Medical Assessment, iMMO) kehittämä tarkistuslista voi olla hyödyllinen psyykkisten ja fyysisten ongelmien tunnistamisessa. Lista pohjautuu YK:n Istanbulin sopimukseen (1999).

    Psyykkisen avun työkalu

    Lisätietoa psyykkisestä avusta löytyy tästä syväluotaavasta materiaalista, joka on osa ALFACA-hanketta. Materiaali esittelee tapoja, joilla yksin tulleiden lasten kehitystä voidaan tukea. Yksin tulleet lapset vaativat erityistä tukea yksilönkehityksessään. Materiaali käsittelee useita psyykkisiä sekä kiintymyssuhteisiin liittyviä ongelmia, jotka saattavat vaarantaa yksin tulleen lapsen kehityksen. Käsiteltäviin ongelmiin sisältyvät esimerkiksi trauma, masennus, itsetuhoinen käytös ja epäsovinnainen käyttäytyminen. Materiaalissa esitellään myös tapoja, joilla lapsille voidaan tarjota erityistä psyykkistä tukea. Ongelmia käsitellään useista eri näkökulmista ja käsittelyn pohjana käytetään eri maista saatuja kokemuksia. Tämä auttaa ammattilaisia valitsemaan omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan lähestymistavan.

    Materiaali on tuotettu pääasiassa aiheeseen erikoistuneille asiantuntijoille. Se tarjoaa kiinnostuneille terapeuteille, psykologeille, käyttäytymistieteilijöille ja muille lasten hoidosta vastaaville toimijoille tietoa yksin tulleiden lasten kehityksen tukemisesta. Materiaalin löydät täältä.

    Työkalu: PALOMA-käsikirja pakolaisten mielenterveyden tukemisesta Suomessa

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema käsikirja sisältää listan työkaluista, joiden avulla pakolaisten mielenterveyttä voidaan tukea. Kirjassa on myös kulttuuriseen kompetenssiin ja kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn liittyvä osio. Sekä käsikirjan yleinen että aihekohtainen tieto on edustajalle hyödyllistä luettavaa. Käsikirjan löydät täältä.

    Työkalu: Kulttuurisensitiivinen lähestymistapa mielenterveyteen

    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämä työkalu antaa tietoa kulttuurisensitiivisestä lähestymistavasta mielenterveyteen. Työkalun löydät täältä.

    Esimerkkikäytäntöjä

    Alankomaat: Traumaattisten kokemusten käsitteleminen

    Alankomaissa yleisohje on, että traumaattisen kokemuksen jälkeen lapsen tulisi mahdollisimman nopeasti päästä osaksi päivittäisiä rutiineja. Tämä mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen nykyhetkessä ja vähentää täten vaarankokemuksen aiheuttamaa stressireaktiota. Asiantuntijat ovat myös havainneet, että traumasta raportoiminen lisää riskiä traumatisoitua uudelleen, joten sitä tulisi välttää.

    Traumatisoituneet lapset, jotka eivät kykene toipumaan itsenäisesti, tarvitsevat ammattiapua. Traumatisoituminen voi myös hidastaa turvapaikanhakuprosessia, jos lapsi ei kykene antamaan lausuntoa trauman aiheuttaneista kokemuksistaan.
    Traumasta kärsivän lapsen ohjaaminen:

    • luo lapselle sopiva (päivittäinen) rutiini niin pian kuin mahdollista
    • keskustele trauman aiheuttaneista kokemuksista lapsen kanssa vain, jos tämä itse ilmaisee olevansa halukas keskustelemaan niistä
    • hanki tietoa trauman käsittelemisestä ja traumaan liittyvistä oireista
    • hanki ammattiapua, jos oireet jatkuvat
    • tuo lakimiehen ja haastattelijan tietoon, että trauma saattaa estää paikkaansa pitävien vastausten antamisen turvapaikkahaastattelussa10.

    Ruotsi: Sodan ja kidutuksen uhrien hoitokeskus

    Ruotsin Punaisella Ristillä on useita keskuksia, joissa hoidetaan sodan ja kidutuksen uhreja. Löydät tietoa näistä keskuksista täältä.

  • Koulutus

    Johdanto

    EU:n jäsenvaltioiden olisi hyvä harkita lasten koulutusta koskevan oikeuden osalta, että ne varmistaisivat kaikkien lasten mahdollisuuden jatkaa koulunkäyntiä oppivelvollisuusiän ja pakollisen opetuksen jälkeen. Lapsi olisi hyvä ilmoittaa kouluun lapsen näkemyksiä kuullen, kunhan hän on toipunut riittävästi. Lasten olisi tarvittaessa päästävä kielikursseille.

    Edustajana sinun tulee kerätä tietoa lapsen aiemmin saamasta opetuksesta, annettava lapselle asianmukaista tietoa koulutusmahdollisuuksista ja –ohjelmista ja sen jälkeen laadittava henkilökohtainen koulutussuunnitelma yhdessä lapsen kanssa. Tämän suunnitelman olisi oltava osa lapselle laadittua laajempaa yksilöllistä suunnitelmaa.

    Sinun tulee varmistaa, että lapsi saa kaiken psyykkisen ja opetuksellisen tuen, jota hän tarvitsee sopeutuakseen kouluympäristöön ja selviytyäkseen mahdollisista oppimisen haasteista, joita traumaperäiset häiriöt tai pitkä poissaolo koulusta ovat saattaneet aiheuttaa11.

    Työkalut ja koulutus

    Työkalu: Tarkistuslista edustajan mahdollisista toimista koulutuksen alalla

    • Tee tarvittavat toimenpiteet lapsen rekisteröimiseksi ja ilmoittamiseksi kouluun tai muuhun oppilaitokseen koulutussuunnitelman mukaisesti
    • Pidä säännöllisesti yhteyttä koulun henkilökuntaan ja pyydä tietoja lapsen
      edistymisestä ja käyttäytymisestä koulussa
    • Osallistu koulun tapahtumiin ja vanhempainiltoihin
    • Keskustele lapsen opettajien kanssa haasteista ja huolenaiheista
    • Kuule lasta hänen koulutussuunnitelmastaan ja mahdollisesti kohtaamistaan haasteista ja järjestä tarvittaessa asianmukaista tukea yhteistyössä muiden tahojen, kuten kielikoulutusta tai tukiopetusta tarjoavien kansalaisjärjestöjen, kanssa12.

     

    Esimerkkikäytäntöjä

    Saksa: Lisätunteja

    Saksassa pakolaiset käyvät heille tarkoitetuilla kielikursseilla. Jugendhilfe Süd-Niedersachsen tarjoaa lisätukea yksin tulleille lapsille tarjoamalla lisätunteja saksan kielessä ja auttamalla heitä muiden kouluaineiden kanssa.