Oikeudellinen edustus

Tietoa

Koska yksin tulleilla lapsilla ei ole pääsyä vanhempien antamaan huolenpitoon, heille määrätään edustaja. Edustajana olet vastuullinen ja tilivelvollinen lasta koskevissa asioissa. Koska lapset eivät itse ole oikeustoimikelpoisia edustajan täytyy toimia lapsen laillisena edustajana. Tämä ei kuitenkaan ole vallitseva käytäntö monissa EU-jäsenmaissa. Kansallisen lainsäädännön tulisi selvästi määrittää edustajan rooli näissä tilanteissa. Alankomaiden tapauksessa näin lainsäädännössä onkin.

Koulutus ja työkalut

Koulutus: Johdantokurssi yksin tulleiden lasten edustamisesta turvapaikanhaku- ja kotoutumisvaiheessa

Tämä työkalu on turvapaikanhaku- ja kotoutumisvaiheen vapaaehtoisille edustajille tarkoitettu perusteellinen johdanto edustajan työhön. Tanskankielinen kurssi käsittelee muun muassa edustajan työn lainopillista puolta sekä kuinka luoda ammatillinen suhde lapseen ja kuinka toimia yhteistyössä muiden lapsen kannalta olennaisten toimijoiden kanssa. Kurssi myös johdattaa lyhyesti Punaisen Ristin toimintaan. Tietoa siitä, kuinka pääset mukaan kurssille, löydät täältä.

Esimerkkikäytäntöjä

Alankomaat: Edustajan tavoitteet osana edustajan lakisääteisiä tehtäviä

Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti jokaiselle yksin tulleelle lapselle määrätään Nidoksen edustaja. Nidos on hollantilainen yksin tulleiden lasten edustuslaitos. Alankomaiden siviilioikeuslainsäädäntö edellyttää, että jokaisen lapsen on oltava jonkun aikuisen vastuulla. Tämä aikuinen voi olla lapsen vanhempi tai vanhemman poissa ollessa lapsen edustaja. Oikeus nimeää Nidoksen edustajaksi lainopillisin menettelyin. Edustaja nimetään siten aina oikeuden päätöksellä.

Edustajuus merkitsee sitä, että Nidoksella on lakisääteinen tehtävä valvoa näitä lapsia ja nuoria heidän matkallaan aikuisuuteen sekä edistää heidän etuaan. Nidoksen rooli edustajana käynnistyy, kun yksin tullut lapsi rekisteröityy vastaanottokeskukseen, jossa Nidos on läsnä. Nidos tarjoaa jatkuvaa pitkäaikaista huolenpitoa ja on vastuussa lapsen fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista sekä henkilökohtaisesta kehityksestä. Edustajan antama neuvonta tähtää itsenäisyyden saavuttamiseen 18 vuoden iässä, sillä lain mukaan edustussuhde päättyy lapsen täysi-ikäistyessä.

Edustajan tavoitteet jakautuvat lainopillisiin ja kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Alle 18-vuotiaat lapset ovat lain silmissä riippuvaisia edustajastaan eivätkä siten ole oikeustoimikelpoisia. Tästä seuraa, että lainsäätäjän mukaan lapset eivät saa asua ilman valvontaa. Edustajan kasvatuksellinen tehtävä on opettaa lasta tai nuorta osallistumaan aktiivisesti ja tuottavasti sosiaaliseen vuorovaikutuksessaan yhteisössä, johon he sillä hetkellä kuuluvat. Näihin kahteen tavoitteeseen nojaten edustajan tulisi olla aktiivinen:

• Lapsen edun edistämisessä
• Lapsen koulutuksessa ja huolenpidossa
• Hyväksikäytön, katoamisen ja laittomuuksien tunnistamisessa ja ehkäisemisessä.

 

Nidoksella on käytössään erityinen edustusmenetelmä, joka keskittyy paluun ja vastaanoton eri muotoihin liittyviin ongelmiin. Nidos on pyrkinyt aina dialogikeskeiseen toimintaan, jossa yhteys asiakkaaseen on toiminnan ytimessä. Edustusmenetelmä tukee tällaista toimintaa. Nidos käyttää neljäaskelmaista menetelmää, jonka asiakkaan suunnitelmaa työstetään yhdessä hänen kanssaan. Näihin neljään askeleeseen perustuen laaditaan toimintasuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kuuden viikon kuluessa edustussuhteen alkamisesta. Suunnitelman laatimista seuraavan vuoden aikana Nidos työskentelee tavoitteita kohti ja kehitystä arvioidaan jatkuvasti. Jokaisella tapaamiskerralla Nidos työskentelee tietoisesti saavuttaakseen toiminnan tavoitteet. Vuoden lopussa lapsen tai nuoren kehitystä arvioidaan.

Kroatia: Edustaminen ja edustajan tehtävät

Kroatian perheoikeudellisen lainsäädännön mukaan asiaankuuluvalla sosiaaliviranomaisella on velvollisuus nimetä edustaja jokaiselle lapselle, jolla ei ole minkään maan kansalaisuutta, tai Kroatian tasavallan alueella oleskelevalle lapselle, jolla ei ole laillista edustajaa. Heti, kun yksin tullut lapsi on tunnistettu, sosiaaliviranomainen määrää tälle edustajan. Edustajan velvollisuudet on tarkoin määritetty yksin tulleiden lasten kohtelua käsittelevässä sopimuksessa. Edustaja on velvollinen:

• suojelemaan lapsen yksilöön ja omaisuuteen liittyviä oikeuksia
• edustamaan lapsen oikeuksia ja etua kaikissa päätösvaltaisen viranomaisen suorittamissa menettelyissä
• hankkimaan tulkkauspalveluja lapsen kanssa viestimiseen
• tekemään tarvearvioinnin ja yksilöllisen suunnitelman yhdessä lapsen kanssa
• hankkimaan tarkoituksenmukaisia majoituspalveluita
• ottamaan yhteyden paikalliseen poliisiviranomaiseen aikeestaan hakea kansainvälistä suojelua yksin tulleen lapsen puolesta
• edustamaan yksin tulleen lapsen oikeuksia ja etua kansainvälisen suojelun hakuprosessin aikana Kroatiassa
• osallistumaan yksin tulleen lapsen palautukseen ja toimittamiseen tämän vanhemmille tai asiaankuuluville sosiaaliviranomaisille lähtömaassa
• osallistumaan lapsen siirtämiseen ja vanhemmille palauttamiseen
• tiedottamaan lasta kaikista häntä koskevista asioista tavalla, joka ottaa huomioon lapsen iän, kehitysasteen ja ymmärryksen
• olemaan lapsen saatavilla ja neuvottelemaan lapsen kanssa ennen häntä koskevien suojelutoimien aloittamista
• varmistamaan, että kaikki päätökset on tehty lapsen edun mukaisesti.

Tietoa

Edustaja osallistuu erilaisiin oikeudellisiin menettelyihin, joissa lapsi on mahdollisesti osana, huolimatta siitä, onko lapselle määrätty erillinen laillinen edunvalvoja vai ei. Yleisesti ottaen edustajan tulee:

• tiedottaa lasta tämän oikeudesta oikeudelliseen neuvontaan ja edustukseen
• varmistaa että laillinen edustaja nimetään ja ilmaista oikeudellista neuvontaa tarjotaan aina, kun lapsi on siihen oikeutettu
• seurata lainopillista neuvontaa ja edustusta tarjoavien ammattilaisten toimintaa
• helpottaa lapsen ja näiden ammattilaisten välistä viestintää ja tarpeen vaatiessa hankkia pätevä tulkki
• tarpeen vaatiessa olla lapsen mukana ja osallistua aktiivisesti haastatteluihin ja kuulemisiin.

 

Näiden yleisluonteisten tehtävien lisäksi edustajalla voi olla myös erityinen rooli
menettelyn lajista ja lapsen tilanteesta riippuen. Näihin voi sisältyä hallinnollisia, siviili- ja rikosoikeudellisia menettelyjä¹.

Siviilioikeudelliset menettelyt

Lisäksi jos lapsi joutuu eroon perheympäristöstään eikä palauttaminen tai perheen
yhdistäminen ole mahdollista tai lapsen edun mukaista, lastensuojeluviranomaiset
voivat käynnistää siviilioikeudellisia menettelyjä lapsen sijoittamiseksi sijaishuoltolaitokseen tai sijaisperheeseen kotouttamisen tukemiseksi tai riskien ehkäisemiseksi.
Edustajan olisi osallistuttava tällaisiin menettelyihin täysipainoisesti ja edustettava
niissä lapsen etua varmistaen, että päätökset ovat lapsen edun mukaisia ja että lapsen
näkemykset otetaan huomioon lapsen ikää ja kehitysastetta vastaavalla tavalla².

Rikosoikeudelliset menettelyt

Uhridirektiivi (2012/29/EU) sisältää lukuisia säännöksiä, joilla on tarkoitus suojella rikosten uhreja (ks. erityisesti 24 artikla). Rikosoikeudellisiin menettelyihin osallistuvien lasten suojelemisesta säädetään myös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston torjumisesta annetussa direktiivissä (2011/93/EU).

Molemmat direktiivit vastaavat Euroopan neuvoston ohjeita lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä (2010).

Ihmiskauppa on vakava rikos. Siksi ihmiskaupan vastainen direktiivi (2011/36/EU) sisältääkin tiettyjä säännöksiä uhrien suojelemiseksi ennen rikosoikeudenkäyntejä, niiden aikana ja niiden jälkeen. Myös ihmiskaupan lapsiuhrit saattavat olla osallisina rikosoikeudenkäynneissä. Edustajan on oltava varautunut tukemaan lasta niissä. Direktiivi sisältää erityisiä suojatoimia ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi yleisesti rikostutkinnassa ja -oikeudenkäynnissä (12 artikla) ja erityisesti lapsiuhrien suojelemiseksi (15 artikla). Lisäksi ihmiskaupan vastaisen direktiivin (2011/36/EU)
8 artiklassa vahvistetaan uhrien rankaisematta jättämisen periaate.

Tavallisesti rikosoikeusjärjestelmissä lapselle nimetään lakimies, joka tarjoaa oikeudellista neuvontaa ja apua. Edustajan tehtävänä on varmistaa, että lapsella on mahdollisuus saada oikeusapua kansallisten säännösten mukaisesti. Jos lapselle ei ole nimetty lakimiestä, edustajan olisi pyydettävä toimivaltaisia viranomaisia nimeämään sellainen. Edustajan olisi tiiviisti yhteistyössä lapselle nimetyn lakimiehen kanssa puolustettava lapsen oikeutta hyötyä kaikista ihmiskaupan vastaisen direktiivin (2011/36/EU) ja/tai kansallisen lainsäädännön säännöksistä ja vaadittava, että lapsen oikeuksia uhrina ja ihmiskauppiaan vastaisen oikeudenkäynnin todistajana suojellaan. Rikosoikeudellisissa menettelyissä edustajan päätehtävänä on tukea lasta, sillä lakimies vastaa oikeudellisen avun antamisesta³.

Koulutus ja työkalut

Tarkistuslista: Edustajan ja/tai oikeudellisen edustajan mahdollisia toimia siviilioikeudellisten menettelyjen yhteydessä

• Anna lapselle tietoa menettelyistä ja päätöksentekoprosessista
• Anna lapselle tietoa eri vaihtoehdoista ja selitä lapselle menettelyjen mahdollisia lopputuloksia
• Varmista, että lapsella on mahdollisuus saada oikeudellista apua
• Varmista, että lapselle annetaan mahdollisuus käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi ja että lapsen näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon
• Valmista lasta erilaisten viranomaisten oikeuskäsittelyihin ja haastatteluihin ja tue lasta menettelyn eri vaiheissa
• Aja lapsen etua päätöksentekoprosessissa
• Varmista aina, että lapsen etu on kaikissa menettelyissä tärkein huomioon otettava seikka ja että kaikkia menettelyllisiä takeita on noudatettu ja lapselta on pyydetty suostumusta
• Osallistu sijoituspäätösten säännöllisiin arviointeihin ⁴.

 

Tarkistuslista: Edustajan mahdollisia toimia rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä (jotkut näistä liittyvät erityisesti ihmiskaupan uhreihin)

• Huolehdi, että lapsi saa asianmukaista oikeusapua: lapselle nimetään ilman perusteettomia viivytyksiä pätevä lakimies antamaan oikeudellista neuvontaa ja edustamaan lasta kansallisessa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla
• Auta lasta tekemään tietoon pohjautuva päätös osallistumisesta rikosoikeudellisiin menettelyihin ja yhteistyön tekemisestä niissä: varmista, että lapsi on tietoinen turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista ja riskeistä ja ymmärtää ne kunnolla ennen kuin hän tekee päätöksen siitä, osallistuuko hän rikosoikeudelliseen menettelyyn ja todistaako hän epäiltyjä ihmiskauppiaita vastaan
• Varmista, että lapsi tietää, missä määrin apu ja suojelu riippuvat hänen valmiudestaan osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin ja että hänellä on oikeus muuttaa myöhemmin mieltään yhteistyön tekemisestä oikeuslaitoksen kanssa
• Kannusta lapsiuhria hyödyntämään harkinta-aikaa ennen päätöksen tekemistä, jos se on lapsen edun mukaista
• Auta lasta ymmärtämään tämän saamia viestejä, mukaan lukien viestejä oikeudelliselta edustajalta
• Ole lapsen mukana ja osallistu kaikkiin lapsen kuulusteluihin ja kuulemisiin
• Valmista lasta emotionaalisesti ja psyykkisesti ennen kuulusteluja ja kuulemisia sekä varmista, että lapsi ymmärtää oikein menettelyt ja niiden tulokset
• Keskustele lapsen kanssa menettelyjen ja tuomioistuinten päätösten tuloksista sekä selitä niiden merkitys lapsen tilanteen kannalta ja erilaiset vaihtoehdot ja jatkotoimet
• Varmista yhteistyössä oikeusapua lapselle tarjoavan henkilön kanssa, että lasta ei aseteta syytteeseen eikä lapselle määrätä seuraamuksia rikollisesta toiminnasta, joka on ollut seurausta lapsen hyväksikäytöstä, kuten ihmiskaupan vastaisen direktiivin (2011/36/EU) 8 artiklassa säädetään ⁵.

 

Työkalu avuksi oikeusmenettelyihin

CONNECT-hanke (2014) on kehittänyt työkalun ”Standards to ensure that unaccompanied migrant children are able to fully participate” avuksi yksin tulleiden lasten kanssa työskenteleville. Työkalu on saatavilla täällä.

Ohjeet lapsiystävälliseen oikeuteen

Euroopan neuvoston ministerikomitea otti käyttöön lapsiystävällisen oikeuden ohjeistukset 17. marraskuuta 2010. Ohjeistuksen on tarkoitus parantaa lasten pääsyä osallisiksi menettelyihin sekä heidän kohteluaan oikeusmenettelyjen aikana. Käsiteltäviin asioihin sisältyy tiedonsaanti-, edustus- ja osallistumisoikeus, yksityisyydensuoja, turvallisuus, monitieteinen lähestymistapa ja koulutus, laadunvarmistustekijät kaikissa menettelyn vaiheissa sekä vapaudenriisto. Ohjeistus on saatavilla täältä.

Verkkokurssi lapsiystävällisestä oikeudesta ja lastenoikeuksista

Euroopan neuvoston hanke Human Rights Education for Legal Professionals (HELP) tukee Euroopan neuvostoon kuuluvia maita Euroopan ihmisoikeussopimuksen toimeenpanossa kansallisella tasolla. Yksi kehitetyistä työkaluista on verkkokurssi ”HELP online course on child-friendly justice and children’s rights”, joka tarjoaa oikeustieteen ammattilaisille tietoa ihmisoikeuksista. Työkalu on saatavilla täältä.

Löydät hyödyllistä tietoa sisältävän esitteen täältä.

Esimerkkikäytäntöjä

Alankomaat: Lakiosasto

Nidoksella on oma lakiosasto, jonka lainopilliset neuvonantajat ovat erikoistuneet lastensuojeluun ja maahanmuuttoon liittyvään lainsäädäntöön. He neuvovat edustajia ja toimivat yhteistyössä lapsille oikeusapua antavien lakimiesten kanssa.

Alankomaat: Edustajan vaihdos lapsen muuttaessa toiseen maahan

Jos Nidoksen edustama lapsi muuttaa pois Alankomaista, Nidoksella on velvollisuus varmistaa, että lapsi on muuttanut turvalliseen paikkaan ja asuu sellaisen aikuisen kanssa, joka pystyy ja haluaa ottaa lapsen edustajuuden/huoltajuuden itselleen. Paikan turvallisuuden varmistaakseen Nidos voi olla yhteydessä Punaiseen Ristiin, International Social Service -järjestöön tai mihin tahansa kansalliseen tai ei-valtiolliseen organisaatioon. Jos saadun tiedon perusteella olosuhteet todetaan tyydyttäviksi, edustaja lähettää oikeusistuimeen pyynnön edustussuhteesta vapautumiseksi. Pyynnössä ilmoitetaan lapsen uusi osoite ja huoltajien nimet. Jos olosuhteita ei todeta tyydyttäviksi, edustajuus tulee siirtää toiselle edustuslaitokselle.

Tämä prosessi on mahdollista vain, jos Nidoksella on lapsen olinpaikka tiedossa. Jos lapsen olinpaikka ei ole tiedossa, edustajan tulee tehdä lapsesta katoamisilmoitus poliisille ja tehdä voitavansa lapsen olinpaikan selvittämiseksi. Jos edustaja ei onnistu selvittämään lapsen olinpaikkaa, mutta on selvää, että lapsi ei enää oleskele Alankomaissa, Nidos ei pyydä oikeusistuimelta edustussuhteesta vapautumista, sillä oikeusistuin voi hyväksyä pyynnön vain, jos siinä on lapsen nykyinen osoite. Edustussuhde jatkuu edustussuhteen lakisääteiseen päättymiseen saakka eli siihen saakka, että lapsi täyttää 18 vuotta.

Kroatia: Sosiaaliturvakeskukset

Kroatiassa on 80 sosiaaliturvakeskusta. Jokaisella keskuksella on oma lasten ja perheiden suojeluun erikoistunut yksikkönsä sekä lakimies, joka työskentelee sekä kotimaan että kansainvälisen lastensuojelun parissa. Säännösten (perheitä koskeva lainsäädäntö, sosiaaliturvalainsäädäntö, yksin tulleiden lasten kohtelua käsittelevä sopimus) mukaan sosiaalikeskusten täytyy tarjota tukea, neuvoja ja oikeusapua yksin tulleiden lasten edustajille, jos nämä tukevat lasta oikeusmenettelyissä.