Pysyvä ratkaisu: kotouttaminen vastaanottavaan maahan

Johdanto

Oleskelulupa voi perustua kansainväliseen suojeluun, mutta myös muihin perusteisiin. Päätöksen harkinta-ajan tai oleskeluluvan myöntämisestä tekee yleensä maahanmuuttoviranomainen, joka usein kuulee oikeus- ja/tai sosiaaliviranomaisia ennen päätöksentekoa. Edustajan olisi pyydettävä maahanmuuttoviranomaiselta oleskeluluvan myöntämistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tuettava lasta asian käsittelyssä.

Turvapaikkamenettelydirektiivin (2013/32/EU) 25 artiklassa edellytetään, että lapsella on oltava edustaja turvapaikkamenettelyissä, ja kuvaillaan yleisesti tällaisen edustajan tehtäviä. Parasta olisi, jos tehtävän hoitaisi lapsen edustaja, jos sellainen on nimetty, sillä edustaja tuntee parhaiten lapsen tilanteen. Turvapaikkamenettelyt ovat sen verran monimutkaisia, että edustajan olisi hyvä pyytää apua turvapaikkalainsäädäntöön erikoistuneelta asiantuntijalta sen mukaan, mitä kansallisessa lainsäädännössä on säädetty oikeusavusta turvapaikka-asioissa².

Tietoa

Suomi

Tietoa Suomen turvapaikanhakuprosessista saa Maahanmuuttovirastolta suomeksi ja englanniksi. Myös Pakolaisneuvonta ry tarjoaa tietoa kansainvälisestä suojelusta suomeksi ja englanniksi. Maahanmuuttovirasto avaa edustajan roolia turvapaikanhakuprosessissa suomeksi edustajan käsikirjassaan.

Kreikka

Tietoa kansainvälisestä suojelusta Kreikassa on saatavilla täältä.

Tanska

Tanskan maahanmuuttoviranomaiset antavat verkkosivustollaan tietoa kaikista turvapaikanhakemiseen liittyvistä asioista. Yksin tulleet lapset saavat tietoa siitä, kenellä on oikeus hakea turvapaikkaa, mitä ehtoja turvapaikan myöntämiselle on, kuinka turvapaikkaa haetaan ja millaisen oleskeluluvan he tulevat saamaan. Sivusto on saatavilla sekä tanskaksi että englanniksi. Tanskan maahanmuuttoviranomaiset antavat myös tietoa turvapaikanhakuprosessista ja muista siihen liittyvistä asioista tanskaksi.

Koulutus ja työkalut

Työkalu: Tarkastuslista edustajan mahdollisista toimista turvapaikan hakemisen yhteydessä

• Anna lapselle tietoa hänen oikeudestaan hakea turvapaikkaa
• Jätä turvapaikkahakemus lapsen puolesta tai auta lasta jättämään hakemus, jos se on lapsen edun mukaista
• Pyydä apua turvapaikka-asioihin erikoistuneelta lakimieheltä (ellei sellaista ole jo osoitettu), ja seuraa tarvittaessa lakimiehen toimia
• Edistä lapsen ja lakimiehen välistä yhteydenpitoa
• Vaadi, että lapselle annetaan kaikki olennainen tieto turvapaikkamenettelystä ja hänen tehtävistään ja velvollisuuksistaan lapselle sopivalla ja hänen ikäänsä vastaavalla tavalla
• Vaadi uhrille turvallisia vastaanottojärjestelyjä, joissa otetaan huomioon lapsen erityistarpeet, kuten majoitusta muualla kuin pakollisissa majoituspaikoissa silloin, kun lapsi ei olisi niissä turvassa.
• Ole mukana lapsen turvapaikkahaastatteluissa ja avusta tarvittaessa lakimiestä
• Tue lasta ja valmista häntä emotionaalisesti ja psyykkisesti turvapaikkahaastatteluihin sekä hanki lapselle tarvittaessa lisää psyykkistä tukea haastattelun jälkeen.
• Varmista, että lapsi saa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja että lapsen mielipiteet ja näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon, sekä edusta ja aja lapsen etua
• Varmista, että lapselle tarjotaan asianmukaiset käännökset ja ilmaiset tulkkauspalvelut, jos hän tarvitsee niitä
• Huolehdi, että kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tehdään lakimiehen asiantuntija-avulla valitus, jos se on lapsen edun mukaista
• Keskustele turvapaikkapäätöksestä lapsen kanssa, selitä sen merkitys lapsen tulevaisuudelle ja tarvittaessa tarkista sen mukaisesti lapsen yksilöllistä suunnitelmaa lasta kuullen. Huolehdi jatkuvuudesta sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta. ³

 

Työkalu: Tarkistuslista edustajan mahdollisista toimista oleskelulupien yhteydessä

• Anna lapselle tietoa hänen oleskeluoikeudellisesta asemastaan ja vaihtoehdoistaan oleskelun laillistamiseksi
• Pyydä, että lapselle nimetään oikeudellinen edustaja neuvomaan ja
  tukemaan lasta ja edustajaa oikeusmenettelyissä ja niihin liittyvissä
  asioissa sekä edustamaan lasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti
• Hae harkinta-aikaa ja/tai oleskelulupaa lapsen puolesta, tarvittaessa
  oikeudellisen edustajan avustuksella
• Ole lapsen kanssa maahanmuuttoviranomaisten haastatteluissa turvaamassa lapsen etu ja varmistamassa, että lapsen näkemyksiä kuullaan ja ne otetaan asianmukaisesti huomioon
• Varmista, että lapsella on kaikissa menettelyn vaiheissa mahdollisuus saada asianmukaisia käännös- ja tulkkauspalveluja.⁴

 

Työkalu: Kuinka soveltaa lapsen edun periaatetta käytännössä

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja lastensuojelujärjestö UNICEFin laatima ”Safe and Sound – what states can do to ensure respect for the best interest of unaccompanied and separated children in Europe” -asiakirja (2014) pyrkii selventämään, mitä valtiot voivat tehdä laittaakseen periaatteen lapsen edun toteutumisesta käytäntöön. Periaate on mainittu Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 3.1. Lapsen edun tulee olla ensisijainen lähtökohta kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa. Asiakirja on saatavilla täällä.

Työkalu: Opastusta lapsen edun määrittämiseen

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ”Guidelines on Determining the Best Interests of the Child” (2008) sekä UNHCR:n ja International Rescue Committeen ”Field hand¬book for the implementation of UNHCR BID guidelines” (2011) perustuvat eri maiden sisäisen lastensuojelun käytäntöihin. Julkaisut tarjoavat opastusta siihen, kuinka lapsen edun periaatetta tulisi soveltaa käytännössä.

Työkalu: Opastusta iän selvittämisen menettelyihin ja siihen liittyviin haasteisiin

UNICEFin julkaisema asiakirja ”Age assessment: a technical note” (2013) sisältää opastusta UNICEFin maatoimistoille siitä, kuinka toimia iän selvittämiseen liittyvien haasteiden ja menettelyiden kanssa. Asiakirja myös toteaa, että yksin tulleille tai vanhemmistaan erilleen joutuneille lapsille tulisi nimetä edustaja tueksi näissä menettelyissä. Asiakirja sisältää myös tarkistuslistan eri vaiheista, joita iän selvittämisen menettelyissä tulisi noudattaa. Asiakirja löytyy täältä.

Työkalu: Opastusta luotettavuuden arviointiin lapsen hakiessa turvapaikkaa

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n raportti ”The Heart of the Matter: Assessing Credibility when Children Apply for Asylum in the European Union” (2014) pyrkii auttamaan päätöksentekijöitä arvioimaan lapsen väitteiden luotettavuutta oikeudenmukaisesti, objektiivisesti ja johdonmukaisesti. Se sisältää useita huomioita, joita voi käyttää asian opastamisen perustana. Raportti on saatavilla täällä.

Työkalu: Yksin tulleiden lasten tuen vahvistaminen – Tanskan Punainen Risti
Edustajat voivat käyttää tätä työkalua sen varmistamiseen, että ovat tietoisia siitä, mitä heidän tulee pitää mielessään lapsen onnistuneen kotouttamisen saavuttamiseksi. Raportti osoittaa, että kotouttamisessa on kolme osa-aluetta, jotka ovat lapselle edullisia ja joita tulisi siksi suosia. Ensimmäinen osa-alue on oleskeluluvan saaneiden lasten kunnallisen vastaanoton hyödyntäminen. Tärkeää on myös sekä lapsen että tämän edustajan sisällyttäminen lapsen kehityssuunnitelmaan. Kolmas tärkeäksi havaittu osa-alue on lapsen valmistautuminen täysi-ikäisyyteen toimintasuunnitelman muodossa.
Tanskankielisen työkalun löydät täältä.

Esimerkkikäytäntöjä
Alankomaat

Nidoksella on oma lakiosasto, jonka lainopilliset neuvonantajat ovat erikoistuneet lastensuojelu- ja turvapaikkalainsäädäntöön. He neuvovat edustajia ja toimivat yhteistyössä lasten turvapaikanhakuprosessista vastaavien lakimiesten kanssa.

Johdanto

Iän selvittäminen on prosessi, jossa viranomaiset pyrkivät selvittämään turvapaikanhakijan tarkan iän tai ikähaarukan. Kyseessä on tärkeä, mutta vaativa ja monimutkainen, prosessi, jonka viranomaiset saattavat joutua käymään läpi määrittääkseen, onko turvapaikanhakija aikuinen vai lapsi. Menettelyyn voidaan päätyä, kun lapsen ikä ei ole tiedossa. Näin varmistetaan, että lapsia suojellaan ja he ovat oikeutettuja kaikkiin lain mukaan heille kuuluviin etuuksiin. Iän selvittäminen myös estää aikuisten sijoittamisen lasten joukkoon ja pääsyn käsiksi heille kuulumattomiin etuuksiin, kuten koulutukseen ja edustukseen. Iän selvittämisen menettelyihin tulisi päätyä vain, jos on todellista syytä epäillä henkilön ikää.

Tietoa

Ennen kuin iän selvittämisen menettely aloitetaan, henkilölle, joka sanoo olevansa
lapsi, olisi nimettävä joku hoitamaan edustajan tehtäviä. Tämä henkilö voisi olosuhteista riippuen joko hoitaa tehtäviä vain väliaikaisesti tai olla pysyvämpi edustaja.
Hänen olisi valmistettava lasta iän selvittämiseen sekä oltava lapsen seurana ja
tukena koko menettelyn ajan⁵.

Huhtikuussa 2018 Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO julkaisi toisen painoksen iän selvittämisen käytännön oppaastaan. Opas tarjoaa neuvoja, suosituksia ja työkaluja lapsen edun toteuttamiseksi monitieteisesti ja kokonaisvaltaisesti iän selvittämisen menettelyiden aikana. Se antaa myös ajantasaista tietoa EU-maiden käyttämistä menetelmistä sekä tutkimusvaiheessa olevista uusista menetelmistä. Vaikka opas käsittelee iän selvittämistä erityisesti kansainvälisen suojelun menettelyjen kontekstissa, siitä voi olla hyötyä myös muissa konteksteissa, joissa iän selvittämistä vaaditaan (maahanmuuttajalapset, rikosvastuun alaikäraja tai muu vastaava konteksti).

EASO on todennut seuraavien asioiden vaativan erityistä harkintaa:

• lapsen etu ensisijaisena näkökohtana iän selvittämisen menettelyissä
• tilanteet, joissa iän selvittäminen voidaan katsoa oikeutetuksi ja välttämättömäksi
• asianmukaiset menettelytavat ja suojakeinot, joita tulee käyttää iän selvittämisen menettelyiden aikana
• käytössä olevat menetelmät, niiden hyvät ja huonot puolet ja mitä tulee tehdä sen varmistamiseksi, että menetelmät vastaavat lain määrittämiä vähimmäisvaatimuksia
• muiden toimijoiden rooli iän selvittämisen menettelyissä⁶.

 

EASO totesi 2014, että ei ole vielä mitään menetelmää, jolla henkilön ikä voitaisiin määrittää täsmällisesti. Iän selvittämisen menetelmissä olisi kunnioitettava henkilöitä ja heidän ihmisarvoaan. Joidenkin menetelmien invasiivisuus herättää huolta ja tarkkuus on kyseenalainen. Iän selvittämisen seuraukset ovat vakavia, sillä se voi johtaa siihen, että lasta kohdellaan aikuisena tai aikuista lapsena. EASO suosittelee, että henkilölle nimettäisiin edustaja tai oikeudellinen edustaja ennen iän selvittämisen menettelyjä⁷. Löydät oppaan täältä.

Koulutus ja työkalut

Työkalu: Tarkistuslista edustajan mahdollisista toimista iän selvittämisen yhteydessä

• Tarkasta, että iän selvittämiselle on laillinen peruste, ja pyydä, ettei määritystä tehdä lapsille, jotka ovat selkeästi alaikäisiä
• Varmista, että lapsi saa kaiken olennaisen tiedon iän selvittämisen menettelystä, mukaan lukien selkeän tiedon sen tarkoituksesta, menettelyn sisällöstä ja mahdollisista seurauksista; tiedot olisi annettava lapselle sopivalla tavalla lapsen ymmärtämällä kielellä
• Huolehdi, että lapsi ja edustaja ovat antaneet tietoon pohjautuvan suostumuksen iän selvittämiseen
• Varmista, että iän selvittämisen toteuttavat riippumattomat ammattilaiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja jotka tuntevat lapsen etnisen ja kulttuurisen taustan, ja että iän selvittäminen tehdään turvallisesti, lapselle sopivalla tavalla, sukupuoleen liittyvät näkökohdat huomioiden ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen
• Jos henkilön iästä ei saada varmuutta iän selvittämisen menettelyllä, vaadi, että henkilöä kohdellaan lapsena
• Huolehdi, että menettelyn tulos selitetään lapselle sellaisella tavalla ja kielellä, jotka lapsi ymmärtää. Pyydä selvittämisen tulokset ja lisää ne lapsen asiakirja-aineistoon
• Tarkastele lapsen kanssa mahdollisuutta valittaa iän selvittämistä koskevasta päätöksestä kansallisen lainsäädännön mukaisesti
• Olen läsnä iän selvittämisen menettelyssä lapsen suostumuksella⁸.

Johdanto

Oikeus perheenyhdistämiseen on määritelty asiaa koskevassa direktiivissä⁹. Vuonna 2014 Euroopan komissio julkaisi ohjeet tämän direktiivin tulkinnasta ja käytöstä. Euroopan komissio painottaa ohjeissaan, että lapsen etu tulisi aina ottaa huomioon perheenyhdistämishakemuksissa. Tämä voidaan tulkita siten, että perheenyhdistäminen tulisi myöntää sen ollessa lapsen edun mukaista, vaikka kaikki muodolliset kriteerit perheenyhdistämiselle eivät täyttyisi.

Tietoa

Alankomaat

Alankomaiden maahanmuuttoviranomaiset antavat tietoa perheenyhdistämisestä verkkosivuillaan englanniksi.

Hollanninkielinen artikkeli perheenyhdistämisen jälkeisistä riskeistä puolestaan julkaistiin nuorisoterveysjärjestön (JGZ) lehdessä vuonna 2016: Alleenstaande minderjarige vreemdelingen en risico’s na gezinshereniging, M.T. Schippers; M.M.C van der Velden (2016), Tijdschrift voor JeugdGezondheidszorg.

Suomi

Maahanmuuttovirasto antaa yleistä tietoa perheenyhdistämisestä sekä tietoa edustajan roolista suomenkielisessä käsikirjassaan. Perheenyhdistämisprosessia koskevat ohjeet puolestaan löytyvät suomeksi ja englanniksi Yksin Suomessa -hanke tarjoaa tietoa perheenyhdistämisestä suomeksi edustajille tarkoitetussa materiaalissaan.

Kreikka

Kreikan turvapaikkapalvelut on julkaissut perheenyhdistämisprosessia koskevat ohjeet englanniksi ja kreikaksi.

Tanska

Tanskan maahanmuuttoviranomainen on julkaissut perheenyhdistämisprosessia koskevat ohjeet tanskaksi ja englanniksi.

Esimerkkikäytäntöjä

Alankomaat: Perheenyhdistäminen

Alankomaissa perheenyhdistämistä koskevia sääntöjä noudatetaan tarkasti: maassa ei ole ollut tapauksia, joissa perheenyhdistäminen olisi myönnetty sen ollessa lapsen edun mukaista silloin, kun kaikki muodolliset kriteerit eivät täyty. Yksin tullut lapsi voi hakea perheenyhdistämistä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa turvapaikan myöntämisen jälkeen. Myös aikuisten sisarusten perheenyhdistäminen on mahdollista silloin, kun heidän riippuvuutensa perheestä pystytään todistamaan.

Perheenyhdistämisprosessi aloitetaan hakemalla väliaikaista oleskelulupaa (MVV) sukulaisille. Kyseinen oleskelulupa on viisumi, joka mahdollistaa oleskelun Alankomaissa yli kolmen kuukauden ajan. Lapsen tulee hakea viisumia perheelleen Alankomaiden maahanmuuttoviranomaisilta (IND). Virallisesti IND:llä on kolme kuukautta aikaa antaa päätös hakemuksen perustella, mutta käytännössä päätöksen saaminen kestää 6-12 kuukautta.

Hakemuksen läpisaamiseksi on olennaista pystyä näyttämään, että henkilöt muodostivat pakenemiseen saakka perheen. Luotettavinta todistusaineistoa ovat viralliset dokumentit, kuten vihki- ja syntymätodistukset. IND tarkistaa dokumenttien aitouden. Jos tämänkaltaisia dokumentteja ei ole saatavilla, on hakijan osoitettava pyrkineensä hankkimaan kyseiset todistukset. Jos IND toteaa, että dokumenttien hankkimiseen on pyritty, voidaan tarjota DNA-testiä sen toteamiseen, että kyseessä todella on Alankomaissa oleskelevan lapsen vanhemmat. Muiden perheenjäsenten kuin vanhempien ja sisarusten (esimerkiksi isovanhempien ja sijaislasten) tapauksessa turvaudutaan kattaviin haastatteluihin heidän suhteestaan lapseen. Alankomaiden lähtömaan edustuston työntekijä määrittää näiden haastattelujen pohjalta, muodostivatko kyseiset henkilöt todella perheen pakoa edeltävänä aikana.

Jos IND myöntää väliaikaisen oleskeluluvan, edustusto antaa perheenjäsenille viisumit ja perhe voi matkustaa Alankomaihin. Perheenjäsenten tulee ilmoittautua turvapaikkakeskukseen muutaman päivän sisällä maahan saapumisestaan. Heidän tulee keskuksessa muutaman päivän ajan ennen kuin heille myönnetään oleskelulupa perhesuhteen perusteella. (Perheenjäsenet voivat myös päättää hakea turvapaikkaa erillisillä hakemuksella saadakseen pakolaisstatuksen, joka ei perustu perhesuhteelle.)

Lapsen tulisi saada asua perheenjäsentensä kanssa niin pian kuin mahdollista. Yhdessä asuminen on edellytys perhesuhteen perusteella myönnettävälle oleskeluluvalle. Edellytyksenä on, että lapsen tulee asua perheenjäsenen kanssa vähintään vuoden ajan.

Alankomaat: Edustajan rooli perheenyhdistämismenettelyissä

Nidos varmistaa, että perheenyhdistämishakemus toimitetaan vaaditun kolmen kuukauden aikarajan sisällä turvapaikan myöntämisen jälkeen. Nidoksen edustajat toimittavat hakemuksen henkilökohtaisesti tai pyytävät Alankomaiden pakolaisneuvonnan (VluchtelingenWerk) henkilökunnan jäsentä toimittamaan hakemuksen.

Edustaja selvittää, kenen kanssa lapsi toivoo yhdistämistä. Jos lapsi ei halua perheenyhdistämistä vanhempiensa ja/tai muun perheenjäsenen kanssa, Nidoksen edustajan tulee tehdä päätös asiassa lapsen edun mukaisesti. Edustaja kysyy aina ennen päätöksen tekemistä neuvoa esimieheltään, käyttäytymistieteilijöiltä sekä lainopillisilta neuvonantajilta. Arvioidakseen tilanteen oikein edustaja on myös mahdollisuuksien mukaan yhteydessä lapsen vanhempiin ja/tai muihin sukulaisiin.

Kun lapsi vihdoin asuu vanhempiensa kanssa ja tilanne näyttää lapsen kehityksen kannalta vakaalta, Nidos pyytää edustussuhteesta vapauttamista, jonka myötä huoltajuus palautuu lapsen vanhemmille. Perheenyhdistämistapauksissa, jossa oleskelulupa on perhesuhteen perusteella myönnetty muulle kuin lapsen vanhemmalle, Nidos harkitsee huoltajuuden siirtämistä, kun tilanne on lapsen kehityksen kannalta vakaa ja kun siirtäminen on lapsen edun mukaista¹⁰.

Johdanto

Työkalupakin tässä osassa on tietoa siitä, kuinka oleskeluluvan saaneiden yksin tulleiden lasten kotouttamisesta huolehditaan eri EU-jäsenmaissa.

Suomi

Kotoutumislain mukaan yksin tulleille lapsille ja nuorille, joille on myönnetty oleskelulupa tai jotka ovat tulleet Suomeen osana pakolaiskiintiötä, on tarjottava huolenpitoa, huomiota ja kasvatusta lapsen tarpeiden vaatimalla tavalla. Vaadittuja palveluita voidaan tuottaa ryhmäperhekodeissa, tuetun perheeseen sijoittamisen yhteydessä tai muulla sopivaksi havaitulla tavalla.
Lapsen asuinkunta on velvollinen tukemaan lasta ja tarjoamaan hänen tarvitsemiaan palveluita. Kunnan asukkaana lapsella on oikeus kaikkiin kunnan asukkaille saatavilla oleviin palveluihin.

Yksin tulleille lapsille ja nuorille voidaan tarjota tukimenettelyjä 21 ikävuoteen saakka tai siihen saakka, kun heille on nimetty huoltaja Suomessa. Lapsille ja nuorille voidaan tarjota samoja lastensuojelulaissa määritettyjä palveluita kuin lastensuojelun jälkihuollossa oleville lapsille¹¹.

Yleistä tietoa kotouttamisvaiheessa olevien yksin tulleiden lasten ja nuorten edustajille löytyy Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta edustajille tarkoitetusta suomenkielisetä käsikirjasta.

Tanska

Kun yksin tulleelle lapselle on myönnetty oleskelulupa Tanskassa, kunta, johon lapsi sijoitetaan, on vastuussa lapsesta ja kaikista hänelle saatavilla olevista soveltuvista palveluista. Tanskan maahanmuuttoviranomainen tekee päätöksen siitä, mihin kuntaan kukin lapsi sijoitetaan. Turvapaikkamenettelyn aikana lapselta kysytään, missä hän haluaisi asua. Lapsi saattaa suosia tiettyä paikkakuntaa esimerkiksi siksi, että kyseisen kunnan alueella on lapsen perhettä, ystäviä tai jokin muu kiinnostuksenkohde.

Yksin tullut lapsi sijoitetaan normaalisti lastenkotiin, jonka toiminnasta vastaa joko yksityinen taho tai kunta. Joissain tapauksissa lapsi asuu omassa asunnossa, jossa kunnan työntekijä auttaa häntä päivittäisissä tehtävissä ja sitoumuksissa.

Yksin tulleelle lapselle nimetty edustaja työskentelee lapsen sijoituspaikan lähistöllä olevassa tanskalaisessa turvapaikkakeskuksessa. Monet lapset vaihtavat edustajaa siinä tapauksessa, että heidät on sijoitettu kuntaan, joka sijaitsee kaukana alkuperäisestä edustajasta.

Yksin tullut lapsi tai nuori on oikeutettu jälkihuoltoon siihen saakka, että hän täyttää 23 vuotta, kunhan tietyt ehdot ja kriteerit täyttyvät.

Yksin tulleiden lasten kotoutumista Tanskassa säätelevät useat lait: kotoutumislaki, sosiaalipalvelulaki, huoltajuuslaki ja tanskan vieraan kielen opetusta kouluissa säätelevät asetukset.

Entinen sosiaali- ja kotouttamisministeriö on tuottanut käsikirjan, joka kuvaa tarkasti, kuinka yksin tulleen lapsen riittävä vastaanotto toteutetaan. Käsikirja on saatavilla vain tanskaksi.

Toinen asiakirja edustajien tueksi on Tanskan valtionhallinnon laatima tanskankielinen lehtinen, joka esittelee edustajan tehtävää.

Tanskan Punainen Risti järjesti vuonna 2016 konferenssin, jossa käsiteltiin sitä, kuinka tarjota paras mahdollinen vastaanotto yksin tulleille lapsille. Konferenssin tuloksia ja parhaita käytäntöesimerkkejä kuvaillaan tanskaksi täällä.

Koulutus ja työkalut

Työkalu: Malli kotoutumissuunnitelmalle

Suomalainen malli yksin tulleiden lasten kotoutumissuunnitelmalle on saatavilla englanniksi ja suomeksi. Edustaja on paikalla tapaamisessa, jossa kotoutumissuunnitelma laaditaan. Suunnitelman mallin on laatinut Työ- ja elinkeinoministeriö.

Työkalu: Tanskankielinen käsikirja kotoutumisvaiheessa olevan yksin tulleen lapsen edustajalle

Tämä käsikirja on työkalu, jota voidaan hyödyntää johdantona edustajan työhön kotoutumisvaiheessa. Se tarjoaa esimerkkejä siitä, kuinka vapaaehtoiset edustajat hoitavat työtään. Käsikirjassa myös haastatellaan kotoutumisvaiheessa edustajan työn kannalta olennaisten alojen ammattilaisia. Käsikirja kuvailee edustajan roolia ja velvollisuuksia sekä esittelee organisaatioita, joiden kanssa edustaja täytyy toimia yhteistyössä. Käsikirjan löydät täältä.

Työkalu: Yksin tulleiden lasten paras mahdollinen vastaanotto kunnissa

Tämä tanskankielinen työkalu sisältää tietoa siitä, kuinka uuteen kuntaan muuttavalle lapselle voidaan tarjota paras mahdollinen vastaanotto. Tieto on tarkoitettu hyödynnettäväksi kunnissa, jotka ottavat vastaan yksin tulleita lapsia, ja se keskittyy kunnan työntekijöiden kannalta olennaisiin teemoihin. Työkalu kuvaa turvapaikanhakuvaiheesta kotoutumisvaiheeseen siirtymisen vaikutuksia lapseen. Edustajille ja muille yksin tulleiden lasten kanssa työskenteleville lehtinen esittelee parhaita käytäntöjä lapsen kotoutumisen alkuvaiheen onnistumiseksi. Se myös mainitsee lasten vastaanoton kannalta olennaisen lainsäädännön. Työkalu myös listaa kymmenen tärkeintä asiaa, jotka tulisi pitää mielessä lapsen muuttaessa uuteen kuntaan. Löydät työkalun täältä.

Esimerkkikäytäntöjä

Alankomaat

Nidos kehottaa huomioimaan seuraavat asiat yksin tulleiden lasten kotoutumisessa:

• roolimallien etsiminen lapsen verkostosta – erityisesti lapsen omasta kulttuurista tai samantapaisesta taustasta tulevien roolimallien löytäminen on tärkeää
• uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustuminen lapsen omassa tahdissa
• lapsen tukeminen hänen kannaltaan realistisen ja lapsen tulevaisuudensuunnitelmiin sopivan koulutuksen tai työn löytämisessä
• osallistuminen uuteen yhteiskuntaan osana lapselle annettua ohjausta
• yhteys lähtömaan kansalaisiin osana lapsen elämää lapsen sitä toivoessa¹².

 

Nidos ja Alankomaiden kuntaliitto (VNG) ovat yhdessä kasanneet hollanninkielisen käsikirjan varmistaakseen onnistuneen siirtymän yksin tulleen lapsen täyttäessä 18 vuotta. Pyrkimyksenä on varmistaa asumisen, tulonlähteen, työn/koulutuksen, sosiaalisen verkoston ja mahdollisesti tarvittavan ohjauksen jatkuvuus. Käsikirjan tiedot koskevat oleskeluluvan saaneita lapsia. Käsikirjassa esitetyistä asioista olennaisimpia ovat:

• kunta on vastuussa yli 18-vuotiaiden asumisesta ja mahdollisesta ohjauksesta
• Nidos valvoo sopivan asumisen etsimistä täysi-ikäisyyden saavuttamista edeltävinä kuukausina
• valmisteleva tapaaminen lapsen ollessa 17 v 6 kk iässä ja ”lämmin” siirtymä lapsen täyttäessä 18 vuotta
• kunta ja Nidos tekevät paikallisia sopimuksia menettelyistä
• Nidos ja kunta neuvottelevat jatkuvasti keskenään tarkkaillakseen sekä yksittäisiä tapauksia että menettelyjä yleensä.

 

Suomi

“Transcultural Trust: Supporting transcultural belonging among unaccompanied children and young people” -hanke pyrkii tutkimaan mahdollisuuksia edistää ja säädellä pysyviä ratkaisuja lapsen oman kokemuksen näkökulmasta. Hanke kehittää uusia tapoja tunnistaa ja tukea yksin tulleiden lasten ylikansallista toimintaa voidakseen yhdessä rakentaa pysyvää jokapäiväistä elämää. Hanke keskittyy löytämään tapoja, joilla yksin tulleet lapset saataisiin tuntemaan olonsa kotoisaksi ja kokemaan kuuluvuuden tunnetta. Hankkeen englanninkielisen kotisivun löydät täältä ja lisätietoa englanniksi täältä.

Tanska

Kehityshanke ”Children who flee alone” (suom. lapset jotka pakenevat yksin) on auttanut yksin tulleita lapsia kotoutumaan tanskalaiseen yhteiskuntaa muun muassa kotoutumisperheiden avulla. Tanskan paikallishallinnon tutkimuskeskuksen KORAn tekemän arvion mukaan hankkeella on paljon potentiaalia ja lapset ja nuoret hyötyvät hankkeesta. ”Children who flee alone” -hanketta on muokattu jatkuvasti hankekumppaneiden yhteistyön tuloksena, eikä hanke siksi ole vielä täysin löytänyt lopullista muotoaan. Kaiken kaikkiaan arvion mukaan hankkeessa on mahdollisuuksia jatkokehittelyyn. Haastatellut yksin tulleet lapset ovat kokeneet hyötyneensä sekä kotouttamisesta että ystävyysperheistä erityisesti tanskan kielen oppimisessa. Yhteensä neljä lasta on sijoitettu kotoutumisperheisiin ja lisäksi monilla nuorilla on ollut ystävyysperhe. Valitettavasti perheiden määrä ei riitä kaikille halukkaille lapsille. Hanke voi kehittyä monilla osa-alueilla. Sekä kotoutumisperheiden että perheisiin sijoitettujen yksin tulleiden lasten odotuksia hankkeesta on ehdottomasti selkeytettävä. Lisäksi väliaikaisten huoltajien rooliin hankkeessa on tuotava läpinäkyvyyttä.

Johdanto

Edustajana sinun tulee tukea lasta siirtymisessä lapsuudesta aikuisuuteen ja valmistettava lasta itsenäiseen elämään. Sinun tulee ohjata lapsi tai nuori aikuinen sosiaalipalvelujen piiriin, luotava yhteyksiä yhteiskunnallisiin palveluihin ja yleisesti autettava lasta sellaisen tukiverkoston luomisessa, joka voi kannatella häntä ja tukea häntä itsenäistymisessä¹³.

Edustajana sinun on annettava riittävästi ja rehellisesti tietoa ja tuettava lasta, kun tämä siirtyy pois huolenpidon piiristä. Tässä yhteydessä edustajan olisi edistettävä nuorten aikuisten mahdollisuutta saada erityistä apua ja tukea tarpeen mukaan samoilla edellytyksillä kuin nuoret aikuiset, jotka ovat vastaanottavan maan kansalaisia¹⁴.

Suurimmassa osassa vastaanottavia maita täysi-ikäisyyden raja on 18 vuotta. Yksin tulleiden lasten lähtökulttuureissa täysi-ikäisyyden rajana pidetään usein jotain muuta ikää. Joissain vastaanottavissa maissa vastaanottokeskus vaihtuu tässä iässä eikä vastaanottaville perheille enää makseta vastaanotosta. Turvapaikanhakuprosessin vaiheesta riippuen on mahdollista, että nuori saattaa joutua asumaan aikuisille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa.

Pärjääminen omillaan on monille nuorille aikuisille vaikeaa. Yksin tulleet lapset ovat usein huolissaan täysi-ikäisyyden saavuttamisesta. He kammoksuvat 18 vuoden täyttymisestä aiheutuvaa byrokratiaa. Epävarmuudella siitä, missä he tulevat asumaan tulevaisuudessa, on usein vaikutusta asiaan. Ystävien ja roolimallien muodostaman verkoston lisäksi nuorella tulisi ehdottomasti olla tukiverkko, johon luottaa ja jonka puoleen kääntyä erilaisissa kysymyksissä. Koulutuksen tai työn tuoma sosiaalinen elämä on luonnollisesti avuksi. Vastaanottavan maan kielen osaaminen on myös vahva suojeleva tekijä. Joissain maissa nuorille annettavan tuen ja edustajan antaman ohjauksen jatkuminen on mahdollista ja saattaa olla hyvinkin kannustavaa.

Omillaan pärjäämiseen valmentaminen

Yksin tulleiden lasten ja nuorten valmentamisessa pärjäämään omillaan on tärkeää:

• kiinnittää jatkuvasti huomiota sekä muodollisen (organisaatiot) että epämuodollisen (ystävät, lähtömaan kansalaiset, kotoutuneet aikuiset, vastaanottavan maan aikuiset) tukiverkon rakentamiseen
• yrittää pitää vastaanottava perhe osana lapsen tukiverkkoa myös 18 ikävuoden täyttämisen jälkeen
• varmistaa, että lapsi tietää hyvissä ajoin ennen 18 vuoden täyttämistä, missä tulee asumaan täysi-ikäisenä
• varmistaa, että tuleva asuinpaikka on mahdollisimman lähellä nuoren verkostoa ja päivittäisiä rutiineja (koulutus/työ)¹⁵.

 

Tietoa

Suomi

Suomessa ilman vanhempiaan asuvan lapsen tai nuoren on mahdollista saada tukea 21 vuoden ikään saakka. Kunnat voivat järjestää 18-20-vuotiaille nuorille vastaavia palveluita kuin lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille. Kunnat eivät kuitenkaan ole velvollisia järjestämään jälkihuoltoa (ellei nuori ole ollut sijoitettuna vähintään 6 kuukautta) ja jälkihuollon palvelut vaihtelevat kunnittain. Hanke Yksin Suomessa tarjoaa suomenkielistä tietoa jälkihuollosta. Lisätietoa jälkihuollosta löydät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteesta kotouttaminen.fi ja suomeksi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta kotoutumisvaiheessa olevan yksin tulleen lapsen edustajalle tarkoitetusta käsikirjasta.

Tanska

Tanskan sosiaalilainsäädännön pykälän (§ 76) mukaan kunnalla on vastuu päättää, tarvitseeko yksin tullut lapsi virallisia tukitoimia vielä täytettyään 18 vuotta. Ohjauksen tulisi edesauttaa sujuvaa siirtymistä itsenäiseen elämään. Sen tulisi keskittyä nuoren koulutuksen ja työllisyyden sekä muiden itsenäistymistä edistävien seikkojen, kuten asunnon hankkimisen, tukemiseen.

Kansainvälisestä rekrytoinnista ja kotoutumisesta vastaava lautakunta on virallinen osa Tanskan maahanmuuttovirastoa. Lautakunta on julkaissut uuden kotoutumiseen keskittyvän verkkosivun, joka kuvaa hyödyllisellä tavalla siirtymistä turvapaikanhakuvaiheesta kotoutumisvaiheeseen. Sivulla on myös useita tanskankielisiä raportteja, käsikirjoja ja hankkeita, jotka ovat hyödyksi tanskalaisille edustajille.

Alankomaat

Lapsen valmistautuminen 18 ikävuoden täyttämiseen on tärkeä osa Nidoksen ohjausta, sillä monet Nidoksen vastuulla olevista yksin tulleista lapsista ovat 16-17-vuotiaita Alankomaihin saapuessaan. Tarjotakseen näille lapsille kestävää ohjausta täysi-ikäistymisen jälkeen Nidos kehittää parhaillaan järjestelyä, jossa lapsen edustus siirtyisi Nidokselta Alankomaiden pakolaisjärjestölle, kun lapsi täyttää 18 vuotta ja edustussuhde päättyy. Järjestely tulee valmiiksi vuoden 2019 aikana.

Koulutus ja työkalut

Työkalu: Tarkistuslista 18 vuotta täyttämisestä seuraavaan siirtymään

Nidos on kehittänyt seuraavan tarkistuslistan edustajien avuksi 18 ikävuoden siirtymään:

Tulot ja talous

• • Avatkaa pankkitili
  • Hakekaa etuuksia ja toimeentulotukea tai opintotukea ja stipendejä sekä mahdollisia etukäteismaksuja
  • Hakekaa koulumatkatukea tarvittaessa
  • Hankkikaa tietoa täysi-ikäisen tuloista ja menoista

 

Vakuutukset

• • Hankkikaa sairausvakuutus
  • Hakekaa terveydenhuoltoavustusta
  • Hankkikaa koti- ja vastuuvakuutukset

 

Asuminen

• • Ilmoittautukaa tuettuihin asuntojonoihin
  • Tarkistakaa asumismahdollisuudet nuoren verkostossa
  • Etsikää asuntoa ja vastatkaa ilmoituksiin
  • Ottakaa yhteys paikallisiin viranomaisiin asunnon löytämisen edistymiseen liittyen
  • Käykää katsomassa asuntoa nuoren kanssa
  • Allekirjoittakaa vuokrasopimus yhdessä nuoren kanssa
  • Hakekaa asumistukea tarvittaessa
  • Tehkää tarkistuslista muuttoa silmällä pitäen (talous- ja keittiötarvikkeet, huonekalut, siivousvälineet jne.
  • Hakekaa taloudellista tukea asunnon sisustamiseen
  • Hankkikaa huonekalut ja muut välttämättömyydet
  • Tue nuorta muuton aikana
  • Ilmoittakaa nuoren uusi osoite paikallisille viranomaisille

 

Koulutus

• • Keskustelkaa koulutuksesta ja hakekaa täysi-ikäisille tarkoitettuun koulutukseen mielellään viimeistään 4 kuukautta ennen kuin nuori täyttää 18

 

Jatkotuki/jälkihuolto

• • Ottakaa jälkihoitoa valvova henkilö mukaan keskusteluihin puoli vuotta ennen kuin nuori täyttää 18 vuotta
  • Hakekaa tarvittaessa lisätukea 18 ikävuoden jälkeen (erityistukea tarvitsevien palveluista tai muista nuorille tarkoitetuista palveluista)
  • Hakekaa tarvittaessa määräystä edunvalvonnasta
  • Siirrä perheenyhdistämismenettelyiden ohjaus tarvittaessa
  • Aikatauluttakaa henkilökohtainen (lempeä) siirtymä jälkihoidon ohjaajille

 

Verkosto

• Rakentakaa tukiverkosto, johon kuuluu vähintään yksi tukea antava aikuinen

 

Työkalu: Omillaan pärjäämisen tarkistuslista

Alankomaissa yksin tulleiden lasten edustusjärjestö Nidos käyttää omillaan pärjäämistä käsittelevää tarkistuslistaa. Löydät tarkistuslistan täältä.

Työkalu: Itsenäisyyteen valmistautuminen

Suomessa on kehitetty itsenäistyvän nuoren roolikartta. Karttaa voi käyttää nuoren muuttuvista rooleista ja täysi-ikäisen velvollisuuksista keskustelemisen apuna. Vahvuuksien ja mahdollisuuksien painottamisen lisäksi roolikartta tarjoaa apua edustajan tai nuoren mahdollisten huoltenaiheiden ja tuen tarpeiden tunnistamiseen.

Työkalu: Jälkihuollon analysointi
Työkalun avulla edustaja tutustuu nuorille saatavilla olevaan jälkihuoltoon. Tanskankielinen raportti on syväluotaava katsaus kaikkiin jälkihuoltoon liittyviin kysymyksiin: kuinka kunnat käyttävät jälkihuoltoa, miten ja miksi monet lapset ilmoittautuvat strukturoituun jälkihuoltoon. Raportti tarkastelee jälkihuoltoa yleisesti, eikä siinä keskitytä erityisesti yksin tulleisiin lapsiin ja nuoriin.

Työkalu: Täysi-ikäisten oppimisraportti
Työkalu esittelee huoltajille monien Tanskaan yksin tulleiden lasten ja nuorten kokemia ongelmia: kuinka hämmentävää elämä voi olla, kun 18 vuoden täyttäminen tuo mukanaan uusia sääntöjä ja odotuksia, joiden kanssa nuoren on painittava. Raportti paljastaa, että suurin osa nuorten huolista koskee perhettä, koulutussuunnan valitsemista ja työpaikan löytämistä. Raportista ilmenee myös, että monilla nuorilla on vaikeuksia löytää oman ikäisiään tanskalaisia ystäviä.